Turvaamistoimi tarkoittaa tuomioistuimelta haettavaa päätöstä, jonka ulosotto laittaa täytäntöön. Sitä voi hakea jonkin oikeuden turvaamiseksi oikeudenkäynnin ajaksi. Tällaisia voivat olla takavarikko, myymis-ja hukkaamiskielto, kielto tehdä jotain jne. Siitä on normit oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa ja ulosottokaaren 8 luvussa.


Tapauksessa on kysymys siitä, onko työnantajalla sellainen oikeus vaatia työsopimukseen perustuvan kilpailukiellon noudattamista, että sen turvaamiseksi voidaan myöntää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu turvaamistoimi. Mikäli näin voidaan menetellä, on lisäksi arvioitava, täyttyykö turvaamistoimen vaaraedellytys tässä tapauksessa. Jos vastaus tähänkin on myönteinen, kysymys on vielä turvaamistoimen aiheuttaman haitan kohtuullisuutta koskevasta arvioinnista.

K***o on irtisanoutunut 1.1.2020 tehtävästään M Oyj:llä, jossa K***o on toiminut Mn hallituksen nimittämänä johtoryhmän jäsenenä. K***on johtajasopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta, joten se on voimassa 1.7.2020 saakka. K***on irtisanouduttua M oli vapauttanut hänet työntekovelvollisuudesta, mutta edellyttänyt K***on olevan käytettävissä irtisanomisajan.

M oli kirjeellään K***olle 2.1.2020 muistuttanut tätä kilpailukieltovelvollisuudesta ja edellyttänyt kiellon noudattamista. K***o oli kirjeen saatuaan ilmoittanut siirtyvänsä heinäkuussa 2020 tanskalaisen FLS A/S (FLS) nimisen yrityksen palvelukseen ja kilpailijan maksavan sopimussakon hänen puolestaan, minkä jälkeen kilpailija oli tiedottanut K***on siirtymisestä sen palvelukseen.

M on vaatinut, että käräjäoikeus kieltää K***oa 500.000 euroon sakon uhalla ennen 2.1.2021 aloittamasta ja/tai jatkamasta suoraan tai epäsuorasti työskentelemästä ja/tai tarjoamasta palveluja FLS:lle, sen kanssa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle tai muulle Mn kanssa kilpailevalle taholle.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (vaaraedellytys), tuomioistuin voi muun ohella sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin. Pykälän 2 momentin nojalla tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa. Pykälän 3 momentin nojalla kiellon tai määräyksen voimaantulo edellyttää, että hakija hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

Turvattaviin etuuksiin nähden käräjäoikeus katsoo, ettei turvaamistoimen määräämisestä voi katsoa aiheutuvan K***olle kohtuutonta haittaa. Mikäli turvaamistoimea ei myönnetä, M jää vaille sitä oikeutta ja suojaa, josta se on K***on kanssa Johtajasopimuksessa sopinut. Käräjäoikeus kieltää M K***oa 500.000 euron sakon uhalla ennen 2.1.2021 aloittamasta ja/tai jatkamasta suoraan tai epäsuorasti työskentelemästä ja/tai tarjoamasta palveluita kilpailijalle.

M K***o on vaatinut hovioikeudessa, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että M Oyj velvoitetaan korvaamaan K***olle hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa korkoineen. Hovioikeus on 28.4.2020 hylännyt K***on pyynnön täytäntöönpanon keskeyttämiseksi.
Hovioikeuden mukaan korkeimman oikeuden käytännöstä ei ole löydettävissä tapauksia, joissa olisi ollut kysymys turvaamistoimen määräämisestä työsopimuksessa olevan kilpailukieltoehdon suojaksi. Korkein oikeus on kuitenkin katsonut oikeuskäytännössään, että turvaamistoimea ei voitu määrätä tilanteessa, jossa työnantajaa olisi kielletty purkamasta työntekijän työsopimus (KKO 1999:53). Tapauksessa vaade ei ollut Suomen aineellisen oikeuden mukainen.

Lisäksi oikeuskirjallisuudessa on esitetty eriäviä näkökantoja siitä, voidaanko kilpailukieltolausekkeita tehostaa turvaamistoimella. Turvaamistoimea vastaan esitettyjen näkemysten mukaan näin ei voitaisi menetellä, koska työsopimuslaissa ei ole sellaisia säännöksiä, joiden perusteella tuomioistuin voisi kieltää työntekijän kilpailukieltosopimuksen vastaisen toiminnan (Mauri Saarinen, Työsuhdeasioiden käsikirja, 2013, s. 805).

Hovioikeus toteaa, että kilpailukieltosopimukseen sisältyvä kielto työskennellä kilpailevan työnantajan palveluksessa ehdon voimassaoloaikana on sinänsä sellainen negatiivinen sopimusvelvoite, jonka noudattamista voidaan tehostaa kieltotuomiolla. Hovioikeuden mukaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n perusteella voidaan hakea turvaamistoimea, jolla kilpailukieltoa koskevan velvoitteen rikkominen voidaan kieltää väliaikaisesti.

Verrattaessa yhtäältä K***olle aiheutuvaa taloudellista haittaa ja asetetun vakuuden suuruutta sekä toisaalta turvattavan oikeuden merkitystä Mlle, turvaamistoimen määräämisestä ei voida katsoa aiheutuvan K***olle kohtuutonta haittaa hovioikeuden mukaan. Edellä mainitun perusteella hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ole aihetta muuttaa...

Lue koko tapaus: