Yhtiökokouskutsu on lähetettävä kaikille osakkeenomistajille oikeassa ajassa. Jos tästä poiketaan, osakas voi moittia 3kk ajan yhtiökokouksen tekemiä päätöksiä, koska ei ole voinut osallistua päätöksentekoon eikä keskusteluun. Virheeltä edellytetään kuitenkin olennaisuutta eli päätöstä rasittavan virheen tässä kutsuminen kokoukseen on tullut vaikuttaa päätöksen sisältöön. Voiko enemmistö silloin vedota siihen, että vähemmistön äänet eivät olisi kuitenkaan vaikuttaneet lopputulokseen. Hovioikeus päätyi ohessa siihen, että yhtiökokouksen päätökset olivat pätemättömiä koska osakkeenomistajan puheoikeus on keskeinen osakkeenomistajan oikeus yhtiökokouksessa.


HO perusteluista:
Osakeyhtiölain 5 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakeyhtiölain 21 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä yhtiötä vastaan ajettavalla kanteella, jos asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia osakeyhtiölain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomistajan oikeuteen tai jos päätös on muuten osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Saman luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos kokoukseen ei ole toimitettu kutsua taikka kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajan keskeinen oikeus. Oikeuskirjallisuuden mukaan se, että osaa osakkeenomistajista ei ole kutsuttu yhtiökokoukseen, aiheuttaakin yleensä osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun mitättömyysperusteen (Juhani Kyläkallio -Olli Iirola -Kalle Kyläkallio: Osakeyhtiö I, 2018, s. 493; Manne Airaksinen -Pekka Pulkkinen -Vesa Rasinaho: Osakeyhtiölaki II, 2018, s. 783; Ville Pönkä: Yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyydestä, mitättömyydestä ja olemattomuudesta, DL 2013, s. 485). Virheen olennaisuus on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti. Käsiteltävänä olevassa asiassa Pn kutsumatta jättäminen oli tarkoittanut myös tosiasiassa sitä, ettei hänellä ollut ollut mahdollisuutta osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhe-ja äänivaltaa. Osakkeenomistajan perustavanlaatuinen oikeus oli siten jäänyt toteutumatta, joten virhe on ollut olennainen.

Edellä mainitun osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n sisältämän viittauksen perusteella päätöksen mitättömyyden edellytyksenä on pykälässä lueteltujen seikkojen lisäksi se, että päätöstä rasittava virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomistajan oikeuteen (HE 109/2005 vp, s. 192; Kyläkallio -Iirola -Kyläkallio s. 493; Airaksinen, Pulkkinen -Rasinaho s. 783­784). Esitöiden mukaan 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut virheet ovat vain poikkeuksellisesti päätöksiin vaikuttamattomia -(HE109/2005vp,s.192).Näyttötaakka virheen vaikuttamattomuudesta on yhtiöllä. Moitteenalaiset päätökset oli tehty yksimielisesti, eikä Pn omistamien osakkaiden äänimäärä olisi riittänyt niitä muuttamaan. Hän olisi kuitenkin yhtiökokoukseen osallistuessaan voinut käyttää paitsi äänioikeuttaan myös puhe­ja kyselyoikeuttaan, mikä olisi saattanut vaikuttaa muiden osakkeenomistajien äänestyskäyttäytymiseen. Jälkikäteen ei voida luotettavasti päätellä sitä, millaiset päätökset yhtiökokous olisi tehnyt, mikäli myös Pllä olisi ollut mahdollisuus osallistua siihen. Näillä perustein yhtiö ei ole näyttänyt, että virhe on päätöksiin vaikuttamaton.

Lue koko tapaus: