Yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko TTT syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla oikeudettomasti ilmaissut CCC Oy:n yrityssalaisuuden ja oliko KKK syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla oikeudettomasti käyttänyt tietoonsa saamaa yrityssalaisuutta SSS Oy:n liiketoiminnassa. Lisäksi asiassa tuli arvioitavaksi, oliko tarjous hinnoittelutietoineen ollut CCC Oy:n yrityssalaisuus.


Tekohetkellä voimassa olleen rikoslain (769/1990) 30 luvun 11 §:n mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon
hänelle.

CCC Oy ja SSS Oy olivat olleet ja olivat edelleen kilpailijoita. K TTT oli riidattomasti irtisanoutunut CCC Oy:n palveluksesta 28.5.2015 ja siirtynyt SSS Oy:n palvelukseen 8.6.2015. TTT oli 10.9.2012 allekirjoittanut CCC Oy:n kanssa salassapito- ja turvallisuussitoumuksen.

Käräjäoikeudessa ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko TTT 27.4.2015 ilmaissut CCC Oy:n edustajana TTT Oy:lle 27.4.2015 tekemänsä tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen SSS Oy:n toimitusjohtaja KKKlle. Ja mikäli näin katsottaisiin tapahtuneen, asiassa oli vielä ratkaistavana, oliko kyseisen tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen pidettävä rikoslain 30 luvun 11 §:ssä tarkoitettuna CCC Oy:n yrityssalaisuutena.

Käräjäoikeus totesi, että vaikka TTTn ja KKKn toiminnassa on ollut edellä mainituissa olosuhteissa kyseenalaisia piirteitä, tuomioistuinta sitoo kuitenkin syytesidonnaisuus. Pelkästään syyttäjän ja asianomistajan viittaaman TTTn ja KKKn kyseenalaisen toiminnan perusteella tällaista ei voida katsoa tapahtuneen ottaen huomioon, ettei esitetystä todistelusta ole saatu mitään näyttöä siitä, että TTT olisi paljastanut tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen KKKlle.

Syytteen teonkuvauksen mukaan KKK olisi käyttänyt työssään kohdassa 1 mainitun rikoksen kautta tietoonsa saamaa CCC Oy:n yrityssalaisuutta. Käräjäoikeuden mukaan kohdassa 1 on katsottu jääneen näyttämättä, että TTT olisi ilmaissut kyseisen tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen KKKlle. Näin ollen asiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että KKK olisi menetellyt syytteen teonkuvauksen mukaisesti kohdassa 2.

Hovioikeus totesi seuraavaa:

Toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen ilmenee useimmiten tiedon myymisenä kilpailevalle yritykselle. Rangaistavaan menettelyyn voi siis syyllistyä myös taho, joka ei osallistu yrityssalaisuuden rikkomiseen, mutta hyödyntää rikoksella saatuja yrityssalaisuuksia joko käyttämällä niitä itse tai myymällä ne edelleen. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö edellyttää näin ollen niin kutsuttua esirikosta, joista tyypillinen on juuri yrityssalaisuuden rikkominen. Väärinkäyttörikokseen kuuluva tahallisuus edellyttää tietoisuutta siitä, että salaisuutta koskeva tieto on saatu tai ilmaistu jollakin mainituista rikoksista. Esirikokselta ja jälkiteolta edellytetään suhteellisen välitöntä yhteyttä. (Ks. HE 66/1988 vp s. 86–87.)

Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että TTT ja KKK olivat syyllistyneet siihen yrityssalaisuuden rikkomiseen, josta rangaistusta oli vaadittu. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt järkevää epäilystä sen suhteen, että TTT ja KKK olivat tehneet salaista yhteistyötä tarjousten jättämisestä, missä yhteistyössä oli ollut tarkoituksena, että SSS Oy on tarjouskilpailussa vahvemmassa asemassa. KKKn osalta hovioikeus totesi, että yrityssalaisuuden väärinkäytön tunnusmerkistön edellyttämä esirikos on edellä tullut näytetyksi.

Asiasanat: yrityssalaisuus, väärinkäyttö, yhteisösakko

LUE KOKO TAPAUS: Yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen?