Yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen?

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko TTT syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla oikeudettomasti ilmaissut CCC Oy:n yrityssalaisuuden ja oliko KKK syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla oikeudettomasti käyttänyt tietoonsa saamaa yrityssalaisuutta SSS Oy:n liiketoiminnassa. Lisäksi asiassa tuli arvioitavaksi, oliko tarjous hinnoittelutietoineen ollut CCC Oy:n yrityssalaisuus.

Tekohetkellä voimassa olleen rikoslain (769/1990) 30 luvun 11 §:n mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon
hänelle.

CCC Oy ja SSS Oy olivat olleet ja olivat edelleen kilpailijoita. K TTT oli riidattomasti irtisanoutunut CCC Oy:n palveluksesta 28.5.2015 ja siirtynyt SSS Oy:n palvelukseen 8.6.2015. TTT oli 10.9.2012 allekirjoittanut CCC Oy:n kanssa salassapito- ja turvallisuussitoumuksen.

Käräjäoikeudessa ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko TTT 27.4.2015 ilmaissut CCC Oy:n edustajana TTT Oy:lle 27.4.2015 tekemänsä tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen SSS Oy:n toimitusjohtaja KKKlle. Ja mikäli näin katsottaisiin tapahtuneen, asiassa oli vielä ratkaistavana, oliko kyseisen tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen pidettävä rikoslain 30 luvun 11 §:ssä tarkoitettuna CCC Oy:n yrityssalaisuutena.

Käräjäoikeus totesi, että vaikka TTTn ja KKKn toiminnassa on ollut edellä mainituissa olosuhteissa kyseenalaisia piirteitä, tuomioistuinta sitoo kuitenkin syytesidonnaisuus. Pelkästään syyttäjän ja asianomistajan viittaaman TTTn ja KKKn kyseenalaisen toiminnan perusteella tällaista ei voida katsoa tapahtuneen ottaen huomioon, ettei esitetystä todistelusta ole saatu mitään näyttöä siitä, että TTT olisi paljastanut tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen KKKlle.

Syytteen teonkuvauksen mukaan KKK olisi käyttänyt työssään kohdassa 1 mainitun rikoksen kautta tietoonsa saamaa CCC Oy:n yrityssalaisuutta. Käräjäoikeuden mukaan kohdassa 1 on katsottu jääneen näyttämättä, että TTT olisi ilmaissut kyseisen tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen KKKlle. Näin ollen asiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että KKK olisi menetellyt syytteen teonkuvauksen mukaisesti kohdassa 2.

Hovioikeus totesi seuraavaa:

Toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen ilmenee useimmiten tiedon myymisenä kilpailevalle yritykselle. Rangaistavaan menettelyyn voi siis syyllistyä myös taho, joka ei osallistu yrityssalaisuuden rikkomiseen, mutta hyödyntää rikoksella saatuja yrityssalaisuuksia joko käyttämällä niitä itse tai myymällä ne edelleen. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö edellyttää näin ollen niin kutsuttua esirikosta, joista tyypillinen on juuri yrityssalaisuuden rikkominen. Väärinkäyttörikokseen kuuluva tahallisuus edellyttää tietoisuutta siitä, että salaisuutta koskeva tieto on saatu tai ilmaistu jollakin mainituista rikoksista. Esirikokselta ja jälkiteolta edellytetään suhteellisen välitöntä yhteyttä. (Ks. HE 66/1988 vp s. 86–87.)

Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että TTT ja KKK olivat syyllistyneet siihen yrityssalaisuuden rikkomiseen, josta rangaistusta oli vaadittu. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt järkevää epäilystä sen suhteen, että TTT ja KKK olivat tehneet salaista yhteistyötä tarjousten jättämisestä, missä yhteistyössä oli ollut tarkoituksena, että SSS Oy on tarjouskilpailussa vahvemmassa asemassa. KKKn osalta hovioikeus totesi, että yrityssalaisuuden väärinkäytön tunnusmerkistön edellyttämä esirikos on edellä tullut näytetyksi.

Asiasanat: yrityssalaisuus, väärinkäyttö, yhteisösakko

Helsingin hovioikeus
Tuomio 19/157042
Antamispäivä 31.12.2019
Asianumero R 18/1649

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Espoon käräjäoikeus 18.05.2018 nro 121525 (liitteenä)

Asia
Yrityssalaisuuden rikkominen ym.

Valittajat

Erikoissyyttäjä A RRR
CCC Oy

Vastapuolet

J T A KKK
K P E TTT
SSS Oy

Asian käsittely hovioikeudessa
Syyttäjälle ja CCC Oy:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 14.8.2018.

Pääkäsittely on toimitettu 3.–5.6.2019.

Oikeudenkäynnin ja tuomion julkisuus

Valitukset
Hovioikeuden pääkäsittely on toimitettu oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 15 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla yleisön läsnä olematta siltä osin kuin asiassa on käsitelty CCC Oy:n outbound VoIP-puheliiketoiminnan tuotantokuluja.

Tuomio on kokonaan julkinen.

Syyttäjä on toistaen käräjäoikeudessa esittämänsä syytteen vaatinut, että K P E TTT tuomitaan kohdassa 1 rangaistukseen yrityssalaisuuden rikkomisesta ja että J T A KKK tuomitaan kohdassa 2 rangaistukseen yrityssalaisuuden väärinkäytöstä. Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että SSS Oy tuomitaan vähintään 10.000 euron suuruiseen yhteisösakkoon. Edelleen syyttäjä on vaatinut, että valtio vapautetaan velvollisuudesta korvata TTTn, KKKn ja SSS Oy:n oikeudenkäyntikulut ja että TTT ja KKK velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset käräjä- ja hovioikeudessa.

Käräjäoikeuden johtopäätökset olivat virheelliset. Syytettä tukevat seikat olivat painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. TTT oli palkattu SSS Oy:n palvelukseen hänen ollessaan vielä työsuhteessa CCC Oy:ön, ja TTT ja KKK olivat tehneet keskinäistä yhteistyötä salassa CCC Oy:n johdolta. TTT ja KKK eivät olleet pystyneet antamaan järkevää ja luotettavaa selitystä keskinäiselle sähköpostiviestitykselleen, SSS Oy:n tarjouksen antamisajankohdalle suhteessa CCC Oy:n tekemään tarjoukseen sekä muulle keskinäiselle toiminnalleen.

KKK oli rikoksen tekoaikana 27.4.2015 toiminut SSS Oy:n toimitusjohtajana. Rikos oli tehty SSS Oy:n toiminnassa, ja KKK oli toiminut SSS Oy:n puolesta ja sen hyväksi. Rikos ei myöskään ollut vähäinen. SSS Oy oli näin ollen tuomittava vähintään 10.000 euron suuruiseen yhteisösakkoon.

CCC Oy on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimuksiin ja vaatinut, että K P E TTT, J T A KKK ja SSS Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan sille vahingonkorvauksena 55.684 euroa korkoineen. Lisäksi CCC Oy on vaatinut, että TTT, KKK ja SSS Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan J M HHHn asianosaiskulut hovioikeudessa 816 eurolla sekä yhtiön oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 23.940 eurolla ja hovioikeudessa 12.456,30 eurolla, kaikki määrät korkoineen.

CCC Oy ja TTT olivat 7.9.2012 solmineet työsopimuksen, jonka liitteenä oli ollut salassapito- ja turvallisuussitoumus. TTTn työtehtäviin CCC Oy:ssä oli kuulunut yrityssalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen kuten osto- ja myyntihintojen, tarjousten, katteiden, sopimusten ja asiakastietojen käsittely. TTT oli salassapitositoumuksen perusteella tiennyt, että mainitut tiedot olivat olleet CCC Oy:n yrityssalaisuuksia.

TTT oli työsuhteensa aikana huhtikuussa 2015 käynyt CCC Oy:n asiakkaana olleen TTT Oy:n tarjoukseen liittyen useita keskusteluja CCC Oy:n kilpailijan SSS Oy:n toimitusjohtajan KKKn kanssa. TTT oli vastaanottanut SSS Oy:n TTT Oy:lle tekemän tarjouksen hintatiedot ja kommentoinut tarjousta. TTT oli antanut KKKlle neuvoja siitä, milloin SSS Oy:n tuli lähettää tarjous TTT Oy:lle ja minkälainen tarjouksen sisällön tuli olla. TTT oli salannut SSS Oy:n edustajan kanssa käymänsä keskustelut CCC Oy:n johdolta.

TTT oli irtisanoutunut CCC Oy:n palveluksesta toukokuussa 2015 sekä siirtynyt SSS Oy:n palvelukseen 8.6.2015, vaikka hän oli tuolloin vielä ollut työsuhteessa CCC Oy:ssä.

Työsopimuksessaan olleen kilpailukiellon perusteella TTT oli tiennyt, että kaikki hänen työnantajansa CCC Oy:n kanssa kilpaileva toiminta oli ollut kiellettyä työsuhteen aikana ja kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. TTT oli rikkonut kilpailukieltoa ollessaan tiiviissä yhteydessä KKKn kanssa kilpailukiellon voimassaoloaikana.

TTT oli laatinut CCC Oy:n puolesta TTT Oy:lle toimittamansa tarjouksen 27.4.2015 puutteellisesti siten, ettei tarjouksessa ollut esitetty hintoja Ruotsin, Norjan ja Puolan osalta, vaikka niitä oli TTT Oy:n tarjouspyynnössä 15.4.2015 pyydetty. Sen sijaan SSS Oy:n tarjouksessa 27.4.2015, jonka laatimisessa TTT oli avustanut, oli esitetty hinnat myös Ruotsin ja Puolan osalta.

SSS Oy oli tarjonnut TTT Oy:lle palveluja matkapuhelinhintaan 3,30 senttiä eli marginaalisesti 0,1 senttiä alhaisempaan hintaan kuin CCC Oy. TTT oli paljastanut CCC Oy:n tarjouksen sisällön KKKlle joko suullisesti tai kirjallisesta taikka antamalla tämän tarkastella kyseisen tiedon sisältänyttä tallennetta ennen kuin SSS Oy oli lähettänyt 0,1 senttiä halvemman tarjouksensa TTT Oy:lle.

TTT oli tavoitellut oikeudenvastaisella menettelyllään taloudellista hyötyä itselleen ja SSS Oy:lle. TTT oli ollut oikeutettu myyntiprovisioon SSS Oy:ltä myös niistä toimista, jotka hän oli tehnyt SSS Oy:lle ennen työsuhteensa virallista alkamispäivää. KKK ja SSS Oy olivat puolestaan hyötyneet oikeudenvastaisesta menettelystä saamalla TTT Oy:n VoIP-puhelinpalveluja koskevan sopimuksen SSS Oy:lle.

CCC Oy:n TTT Oy:lle tekemä outbound VoIP-puhelinpalveluja koskeva tarjous 27.4.2015 hintatietoineen oli ollut CCC Oy:n yrityssalaisuus. CCC Oy:llä oli ollut käsillä olevassa asiassa selvä salassapitotahto sekä intressi suojella outbound VoIP-puhelinpalveluliiketoimintansa tarjouksen hintoja.
Yrityssalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot olivat olleet salasanalla suojatulla verkkolevyllä, ja tietoihin oli ollut pääsy ainoastaan CCC Oy:n osakkeenomistajilla ja TTTlla.

TTTn ja KKKn menettelyn vuoksi CCC Oy oli menettänyt suurimman asiakkaansa TTT Oy:n outbound VoIP-puhelinpalvelusopimuksen SSS Oy:lle, mistä oli aiheutunut CCC Oy:lle taloudellista vahinkoa 55.684 euroa. Vahingon määrä vastasi sitä tuottoa, joka CCC Oy:lle olisi muodostunut positiivisen kassavirran seurauksena niillä toteutuneilla outbound
VoIP-puhelinpalvelujen minuuttimäärillä, joita SSS Oy oli tehnyt TTT Oy:lle kesäkuun 2015 ja helmikuun 2018 välisellä ajalla.

Vastaukset

K P E TTT on vaatinut, että syyttäjän ja CCC Oy:n valitukset hylätään ja että ensisijaisesti valtio ja toissijaisesti CCC Oy velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 10.166,03 eurolla korkoineen.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea.

TTT ei ollut paljastanut CCC Oy:n edustajana TTT Oy:lle 27.4.2015 tekemänsä tarjouksen sisältöä SSS Oy:n toimitusjohtajalle KKKlle. TTT ei ollut aiheuttanut CCC Oy:lle taloudellista vahinkoa. CCC Oy:lle ei ollut ylipäätään aiheutunut vahinkoa eikä vahingon määrä joka tapauksessa ollut CCC Oy:n väittämän suuruinen.

J T A KKK ja SSS Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että syyttäjän ja CCC Oy:n valitukset hylätään ja että ensisijaisesti valtio ja toissijaisesti CCC Oy velvoitetaan korvaamaan KKKn oikeudenkäyntikulut 9.552,07 eurolla korkoineen ja SSS Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.735,54 eurolla (alv. 0 %) korkoineen.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea.

KKK ei ollut käyttänyt CCC Oy:n liikesalaisuutta elinkeinotoiminnassa, eikä KKK ollut aiheuttanut yhtiölle taloudellista vahinkoa. CCC Oy:lle ei ollut edes aiheutunut vahinkoa, ja vahingonkorvausvaatimus oli myös määrältään perusteeton. Asiassa ei myöskään ollut perusteita tuomita SSS Oy:tä yhteisösakkoon tai maksamaan vahingonkorvauksia.

TTT oli aiemmin ollut useita vuosia SSS Oy:n palveluksessa, ja hän oli tehnyt ja nähnyt SSS Oy:n tarjouksia eri asiakkaille. Käsillä olevassa asiassa TTT oli ainoastaan kommentoinut SSS Oy:n nykyistä tarjousmallia suhteessa muutaman vuoden takaiseen tarjousmalliin.

Korvausmäärä oli joka tapauksessa jaettava KKKn, TTTn ja SSS Oy:n välillä siten, että SSS Oy vastaa vastaajien keskinäisessä suhteessa korvattavasta määrästä kokonaan tai lähes kokonaan.

Todistelu

Syyttäjä on vedonnut käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin sekä uusina todisteina TTTn ja SSS Oy:n väliseen allekirjoitukset käsittävään työsopimukseen 7.4.2015 (vastaajien todiste nro 5), CCC Oy:n ja TTT Oy:n 22.3.2013 allekirjoittaman sopimuksen liikesalaisuutta koskevaan ehtoon, SSS Oy:n ja TTT Oy:n väliseen sopimukseen 25.5.2015 ja SSS Oy:n ja TTT Oy:n välisen sopimuksen liitteenä olleisiin SSS Oy:n yleisiin sopimusehtoihin.

CCC Oy on vedonnut käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin 1–3 ja 5–13 sekä uutena todisteena SSS Oy:n ja TTTn väliseen allekirjoitettuun työsopimukseen 7.4.2015.

TTT, KKK ja SSS Oy ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. SSS Oy on vedonnut lisäksi uutena todisteena tilinpäätökseen tilikaudelta 1.7.2017–31.12.2018.

Syyttäjä on vedonnut muuna oikeudenkäyntiaineistona KKKn esitutkintakertomukseen pääkäsittelypöytäkirjasta ilmenevin tavoin. CCC Oy on vedonnut muuna oikeudenkäyntiaineistona CCC Oy:n outbound VoIP-puheliiketoiminnan tuotantokuluihin. TTT, KKK ja SSS Oy ovat vedonneet muuna oikeudenkäyntiaineistona selvitykseen SSS Oy:n tuotantokustannuksista.

Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa J M HHHsta, TTTsta ja KKKaa sekä todistajana C H LLLiä.

Hovioikeuden ratkaisu
Asian tausta ja kysymyksenasettelu

CCC Oy ja SSS Oy tarjoavat molemmat tele- ja puhelinoperaattoripalveluita. TTT on keväällä 2015 työskennellyt tuotemarkkinapäällikkönä CCC Oy:ssä, ja hän on
irtisanoutunut yhtiön palveluksesta 28.5.2015. TTT on 7.4.2015 allekirjoittanut työsopimuksen SSS Oy:n kanssa. Työsopimuksen mukaan hänen työsuhteensa SSS Oy:ssä on alkanut 8.6.2015.

TTT Oy:n edustaja LLL on 15.4.2015 lähettänyt VoIP-puhelinpalveluita koskevan tarjouspyynnön CCC Oy:lle, SSS Oy:lle sekä muutamille muille palveluntarjoajille. TTT on CCC Oy:n puolesta 27.4.2015 kello 16:24 vastannut LLLn viestiin ja ilmoittanut CCC Oy:n tarjoamat minuuttihinnat. KKK on SSS Oy:n puolesta niin ikään 27.4.2015 kello 20:41 lähettänyt LLLlle SSS Oy:n tarjouksen.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko TTT syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla oikeudettomasti ilmaissut CCC Oy:n yrityssalaisuuden ja onko KKK syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla oikeudettomasti käyttänyt tietoonsa saamaa yrityssalaisuutta SSS Oy:n liiketoiminnassa. Esikysymyksenä asiassa tulee arvioitavaksi, onko tarjous hinnoittelutietoineen ollut CCC Oy:n yrityssalaisuus.

Mikäli asiassa tulee näytetyksi, että TTT ja KKK ovat menetelleet syytteessä kerrotulla tavalla, asiassa on kysymys myös rangaistuksen määräämisestä, vahingonkorvauksesta sekä yhteisösakon määräämisestä SSS Oy:lle.

Onko tarjous hinnoittelutietoineen ollut CCC Oy:n yrityssalaisuus?
Sovellettava rikoslain säännös

Tekohetkellä voimassa olleen rikoslain (769/1990) 30 luvun 11 §:n mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle.

Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 66/1988 vp.
s. 92-93) on todettu, että yrityssalaisuudelle olisi tunnusomaista se, että se sisältää elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa. Yrityssalaisuus voisi koskea paitsi tuotteiden valmistusmenetelmiä ja tuotekehittelyä myös kaupallis-taloudellisia, hallinnollis-organisatorisia ja jopa yhteiskunnallisia seikkoja. Tieto voisi olla eri tavoin tallennettua taikka se voisi säilyä ainoastaan ihmismuistissa. Yrityssalaisuuden tunnusmerkkejä olisivat tiedon haltijan salassapitotahto ja salassapitointressi sekä tiedon tosiasiallinen salassapito. Elinkeinonharjoittajan olisi pidettävä tieto salassa siten, että se on myös tosiasiallisesti suojattu ulkopuolisilta. Tiedon kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden olisi miellettävä tieto salaisuudeksi. Salassapitointressi taas ilmenisi siitä, että tiedon ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa. Tiedon salaisuusaste olisi viime kädessä suhteellinen käsite. Vaikka monet kilpailevat elinkeinonharjoittajat tuntisivatkin tiedon, se voisi silti säilyä yrityssalaisuutena, jos tiedon haltijan edun mukaista olisi estää tiedon välittyminen esimerkiksi pahimmalle kilpailijalle, joka ei sitä vielä tuntisi. Yrityssalaisuus voisi lakata olemasta salaisuus sen jälkeen, kun se on tullut riittävän monen tietoon.

Salassa pidettäviä tietoja sekä salassapitotahtoa ja -intressiä koskeva näyttö

TTT on 7.9.2012 allekirjoittanut CCC Oy:n kanssa työsopimuksen sekä työsopimuksen liitteenä olleen salassapito- ja turvallisuussitoumuksen. Salassapito- ja turvallisuussitoumuksella TTT on antanut sitoumuksensa siitä, että hän ei työsuhteensa aikana tai sen päätyttyä paljasta kokonaan tai osittainkaan kolmannelle osapuolelle tai käytä omaksi edukseen yrityssalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja. Sitoumuksessa on todettu, että yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, ja että yrityssalaisuuksia ovat esimerkiksi osto- ja myyntihinnat, tarjoukset, katteet, sopimukset, tuotekehityksessä syntyvä materiaali ja asiakastiedot.

SSS Oy ja TTT Oy ovat 25.5.2015 solmineet SIP-yhteyksiä ja puhepalveluita koskevan palvelusopimuksen, jonka liitteenä ovat olleet SSS-konsernin yleiset sopimusehdot, joiden kohdassa 8 on todettu, että sopimuksen ja palvelun toimittamisen yhteydessä osapuolet voivat saada toisiltaan teknistä tai kaupallista tietoa, jotka kuuluvat liikesalaisuuden piiriin. Sopimusehtojen mukaan SSSn liikesalaisuuksiin kuuluvat kaikki sopimus- ja tarjousasiakirjat sekä palveluihin liittyvät aineistot, sovellukset ja lopputulokset, ja että asiakkaalla ei ole ilman SSSn kirjallista suostumusta oikeutta käyttää saamaansa tietoa omassa tai missään muussakaan liiketoiminnassa.

CCC Oy:n toimitusjohtaja HHH on hovioikeudessa kertonut, että TTT Oy oli keväällä 2015 ollut CCC Oy:n suurin asiakas. HHH on kertonut, että salassapito- ja turvallisuussitoumus oli käyty TTTn kanssa läpi tämän työsuhteen alussa, mutta HHH oli muistuttanut TTTsta sitoumuksesta myös tämän irtisanouduttua. Yrityssalaisuuksia, joita olivat HHHsen mukaan muun muassa myyntihinnat, katteet ja tarjoukset, säilytettiin CCC Oy:n verkkolevyllä käyttäjätunnuksella ja salasanalla suojatussa paikassa. Yhtiön hintatiedot eivät käyneet ilmi hinnastoista tai yhtiön internetsivuilta.

TTT on kertonut saaneensa CCC Oy:n palveluksessa haltuunsa myös salassapidettäviä tietoja.

Johtopäätökset

Tarjous ja niihin liittyvät hintatiedot ovat tyypillisiä elinkeinotoimintaan liittyviä kaupallis-taloudellisia tietoja, jotka elinkeinonharjoittaja haluaa pitää salassa. Osto- ja myyntihinnat sekä tarjoukset on nimenomaisesti todettu yrityssalaisuuksiksi CCC Oy:n käyttämässä salassapito- ja turvallisuussitoumuksessa. HHHn kertomuksesta ilmenee, että tarjouksia on säilytetty CCC Oy:n verkkolevyllä käyttäjätunnuksella ja salasanalla suojatussa paikassa, mikä osoittaa, että CCC Oy:llä on ollut syytteessä tarkoitettuja tietoja koskeva salassapitotahto ja -intressi ja että CCC Oy on myös tosiasiassa pyrkinyt pitämään tiedot salassa. Myös SSS-konsernin yleisistä sopimusehdoista ilmenee, että SSSn liikesalaisuuksiin kuuluvat muun ohella tarjousasiakirjat.

Tarjouskilpailun tarkoitus huomioon ottaen voidaan myös pitää ilmeisenä, että tarjouksen sisällön paljastumisesta voisi aiheutua taloudellista vahinkoa.
Tarjousta hinnoittelutietoineen on pidettävä CCC Oy:n yrityssalaisuutena.
Yrityssalaisuuden rikkominen ja yrityssalaisuuden väärinkäyttö
Sovellettavat säännökset

Tekohetkellä voimassa olleen rikoslain (769/1990) 30 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan yrityssalaisuuden rikkomisesta tuomitaan muun muassa se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa ollessaan toisen palveluksessa (1 kohta).

Mainitun lain 30 luvun 6 §:n mukaan yrityssalaisuuden väärinkäytöstä tuomitaan se, joka oikeudettomasti käyttää rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa taikka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden.

Yrityssalaisuuden rikkomisessa on siten kysymys muun ohessa yritykseen palvelussuhteessa olevan henkilön tekemästä ja asemansa vuoksi tietoonsa saaman yrityssalaisuuden oikeudettomasta ilmaisemisesta tai käyttämisestä (ks. myös KKO 2013:20, kohta 11). Yrityssalaisuuden rikkomisen tekotapoina voivat olla toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen tai oikeudeton käyttäminen. Ilmaiseminen viittaa tiedon julkistamiseen tai sen luovuttamiseen toiselle, ja käyttäminen puolestaan tarkoittaa tiedon käyttämistä omaan tarkoitukseen. Yrityssalaisuuden rikkominen edellyttää korostettua tahallisuutta. Tekijän on toimittava hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen. Tavoitellun hyödyn tulee olla taloudellista, mutta tavoiteltu vahinko voi olla myös muuta kuin taloudellista. Tekijän on myös oltava tietoinen siitä, että hänen oikeudettomasti ilmaisemansa tieto on yrityssalaisuus. (Ks. HE 66/1988 vp s. 85.)

Toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen ilmenee useimmiten tiedon myymisenä kilpailevalle yritykselle. Rangaistavaan menettelyyn voi siis syyllistyä myös taho, joka ei osallistu yrityssalaisuuden rikkomiseen, mutta hyödyntää rikoksella saatuja yrityssalaisuuksia joko käyttämällä niitä itse tai myymällä ne edelleen. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö edellyttää näin ollen niin kutsuttua esirikosta, joista tyypillinen on juuri yrityssalaisuuden rikkominen. Väärinkäyttörikokseen kuuluva tahallisuus edellyttää tietoisuutta siitä, että salaisuutta koskeva tieto on saatu tai ilmaistu jollakin mainituista rikoksista. Esirikokselta ja jälkiteolta edellytetään suhteellisen välitöntä yhteyttä. (Ks. HE 66/1988 vp s. 86–87.)

Kirjalliset todisteet

Hovioikeudessa uutena todisteena esitetystä 7.4.2015 allekirjoitetusta työsopimuksesta ilmenee, että TTT on kyseisenä päivänä allekirjoittanut työsopimuksen SSS Oy:n kanssa. SSS Oy:n puolesta sopimuksen on allekirjoittanut KKK. Työsuhteen on kirjattu alkavan 4.5.2015, mikä kirjaus on kuitenkin vedetty yli ja päivämääräksi on muutettu 8.6.2015.

TTTn ja KKKn sähköpostiviesteistä ilmenee, että he ovat työstäneet TTTn työsopimusta ja neuvotelleet TTTn työsuhteen ehdoista jo 1.4.2015 lukien. TTTn KKKlle 13.4.2015 lähettämästä viestistä ilmenee, että TTTon kyseisenä päivänä tilannut itselleen MacBook Pro
-merkkisen kannettavan tietokoneen SSS Oy:n nimissä.
TTT Oy:n edustaja LLL on 15.4.2015 kello 21:59 lähettänyt VoIP-puhelinpalveluita koskevan tarjouspyynnön CCC Oy:ssä työskennelleelle TTTlle, SSS Oy:n edustajalle KKKlle sekä muutamalle muulle VoIP-puhelinpalveluita tarjoavalle yhtiölle. KKK on 16.4.2015 välittänyt TTT Oy:n SSS Oy:lle lähettämän tarjouspyynnön TTTn henkilökohtaiseen sähköpostiin.

KKKK on TTTlle 21.4.2015 kello 10:33 lähettämässään sähköpostiviestissä kirjoittanut, että ” Vastasin CCClle ja kiitin tarjouspyynnöstä. Milloin laitan tarjouksen?”. TTT on samana päivänä kello 10:40 vastannut KKKlle, että ”Laitetaan täältä ensin (viim. 28.4.) ja sieltä sen jälkeen. PS. Meinas käydä käry, VVV oli juuri tuijottamassa mun ruutua kun sun maili tuli...”. Tähän KKK on kello 10:41 vastannut, että ”Muttei käynyt??”. TTT on kello 10:43 kirjoittanut, että ”Ei käynyt.
Kaikki ok.” KKK on edelleen kello 10:44 kirjoittanut TTTlle, että ”Laita sieltä tarjous loppuviikosta. Turha odotella. Soitellaan.”.

TTT on 27.4.2015 kello 16:24 lähettänyt CCC Oy:n tarjouksen LLLlle. CCC Oy:n tarjous on sisältänyt tarjouksen minuuttihinnoista kotimaan liikenteessä. Yhtiön tarjoama hinta mobiiliverkoille on ollut 0,0340 euroa ja lankaverkoille 0,0415 euroa.

KKK on 27.4.2015 kello 16:35 lähettänyt TTTlle Tarjous_TTT Oy_27.4.2015 -nimisen pdf-tiedoston. TTT on kello 17:42 kommentoinut KKKn viestiä seuraavasti: ”Eli tehdään toistaiseksi voimassaolevana ja irtisanominen 2 kk:n irtisanomisajalla. Tarjouksen voimassaolo 30.4. saakka, eli haetaan silläkin sitä allekirjoitusta tälle viikolle. Jos 24/7-tuki on tuotteistettu niin se pitäisi olla tätä asiakasta varten. Jos ei ole tuotteistettu niin sitten se tuotteistetaan. Muutoin on kiva huomata, että tarjouksen osalta on tapahtunut suuri askel eteenpäin. Kaikki olennainen on ilmaistu selkeästi ja mitään turhaa kromeluuria ei tarjouksesta löydy.” Tähän KKK on kello 19:08 vastannut, että ”Ok laitetaan 3 kk koska se on meillä standardi. 24/7 on normaali päivystys. Meillä on aina päivystäjällä puhelin mukana ja vastaa siihen. Kaikki pääsevät kotoa järjestelmiin kiinni.”

KKKon 27.4.2015 kello 20:41 lähettänyt LLLlle SSS Oy:n SIP-puhepalveluita koskevan tarjouksen. SSS Oy:n tarjous on kotimaan liikenteen lisäksi sisältänyt tarjouksen Ruotsin ja Puolan puhepalveluista.
SSS Oy:n tarjous kotimaan puhepalveluille on ollut 0,033 euroa puheluille mobiiliverkkoon ja 0,039 euroa puheluille lankaverkkoon. KKK on kello 20:45 välittänyt lähettämänsä tarjouksen TTTlle saatesanoilla: ”Tämä meni. Huomenna sitten vaan kimppuun.”. TTT on kello 20:50 vastannut viestiin, että ”Kuitti. Voit olla varma, että pressaus alkaa per heti...”.

Henkilötodistelu

HHH on kertonut, että TTT Oy:n kokoisten asiakkaiden kohdalla tarjoushinnat eivät olleet listahintoja, vaan hinnat räätälöitiin tapauskohtaisesti. HHH ei ollut tiennyt, että TTT Oy oli lähettänyt kysymyksessä olevan huhtikuussa 2015 toimitetun tarjouspyynnön CCC Oy:lle. CCC Oy:n tekemässä tarjouksessa ei ollut ilmoitettu hintoja muiden maiden paitsi Suomen osalta, ja tarjous oli muutenkin tehty minimityömäärällä. Tarjousta ei myöskään ollut viety CCC Oy:n tavan mukaisesti yhtiön verkkolevylle. Tarjouksen oli tehnyt yhtiön puolesta TTT.
TTT on kertonut, että hänen urakehityksensä CCC Oy:llä oli tullut huippuunsa, ja hän oli alkanut etsiä muita töitä. TTT oli tiedustellut KKKn mielipidettä erään toisen yhtiön työpaikasta. KKK oli siten saanut tietää, että TTTetsi töitä. KKK oli myöhemmin tarjonnut TTTTlle töitä, ja neuvottelut SSS Oy:n palvelukseen siirtymisestä olivat alkaneet maaliskuussa 2015.

TTT Oy:lle annetussa tarjouksessa oli TTTn mukaan ilmoitettu ainoastaan Suomen hinnat, koska CCC Oy:llä ei ollut ollut teknistä kompetenssia tarjota palvelua muiden maiden osalta.
TTT ei ollut keskustellut KKKn kanssa CCC Oy:n tarjouksesta, eikä KKK ollut pyrkinyt selvittämään TTTlta CCC Oy:n tarjouksen sisältöä. KKK oli ainoastaan halunnut näyttää SSS Oy:n tulevalle työntekijälle, minkälaisen tarjouksen yhtiö oli tekemässä. TTTT oli kommentoinut SSS Oy:n tarjousta lähinnä siltä osin, miten tarjouksessa oli tapahtunut kehitystä siihen verrattuna, minkälaisia tarjoukset olivat olleet, kun hän oli ollut aikaisemmin töissä SSS Oy:llä.

TTTn 21.4.2015 kello 10:40 KKKlle lähettämä viesti, jossa hän oli kirjoittanut, että “Meinas käydä käry”, oli TTTen mukaan liittynyt siihen, että CCC Oy:llä ei pidetty KKKsta. Eräs toinen yhtiön työntekijä oli ollut TTTn huoneessa, kun KKKn viesti oli vilahtanut tietokoneen ruudulla. TTT ei ollut halunnut, että yhtiössä tiedettiin hänen olevan tekemisissä KKKn kanssa. KKKlle 27.4.2015 kello 20:50 lähettämällään viestillä, jossa TTT oli puhunut “pressaamisesta”, hän oli tarkoittanut, että LLL alkaisi heti tarjoukset saatuaan polkea hintoja.

KKK on kertonut, että SSS Oy:n TTT Oy:lle tarjoamat hinnat olivat yhtiön hinnaston mukaisia. KKK ei ollut pyytänyt TTTlta CCC Oy:n hintoja, eikä hän ollut saanut hintoja TTTlta. KKK oli tarjousta työstäessään kysynyt TTTn mielipidettä SSS Oy:n tarjoukseen, koska TTT oli tehnyt työsopimuksen SSS Oy:n kanssa. Keskustelu ei ollut liittynyt CCC Oy:ön.

TTT ja KKK ovat vielä kertoneet, että TTTn työsuhteen alkamista SSS Oy:ssä oli siirretty SSS Oy:ssä alkamassa olleiden yhteistoimintaneuvotteluiden vuoksi.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

TTT

Syytteen teonkuvauksen mukaan TTT on paljastanut KKKlle CCC Oy:n edustajana TTT Oy:lle tekemänsä tarjouksen hinnoittelutietoineen.

Hovioikeus toteaa ensinnäkin, että TTT on ollut syytteessä tarkoitettuna tekoaikana CCC Oy:n palveluksessa, joten TTTlla on ollut rikoslain 30 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan edellyttämä tehtävä.
TTT on antamansa salassapito- ja turvallisuussitoumus huomioon ottaen myös tiennyt, että hintatiedot ovat CCC Oy:n yrityssalaisuuksia.
Asiassa ei ole esitetty välitöntä näyttöä siitä, että TTT olisi ilmaissut syytteessä tarkoitetut tiedot KKKlle. TTTn väitettyä menettelyä on siten arvioitava asiassa esitetyn välillisen näytön perusteella.

TTTn ja KKKn välisistä sähköposteista ilmenee, että he ovat keskustelleet tarjousten jättämisen ajankohdista, ja KKK on myös lähettänyt TTTlle luonnoksen SSS Oy:n tarjouksesta ennen tarjouksen jättämistä TTT Oy:lle. TTT on kommentoinut KKKlle SSS Oy:n tarjouksen sisältöä. Samassa yhteydessä, kun TTT ja KKK ovat keskustelleet tarjouksista ja niiden jättämisajankohdasta, TTT on kirjoittanut KKKlle muun ohessa, että ”meinas käydä käry”. KKK on puolestaan omassa viestissään muun ohessa ohjeistanut TTTsta laittamaan ”sieltä” tarjouksen loppuviikosta.
TTT on lähettänyt viestinsä henkilökohtaisesta sähköpostistaan.

TTTn ja KKKn välisistä sähköpostiviesteistä voidaan päätellä, että he ovat asiassa näyttönä esitettyjen viestien lisäksi olleet yhteydessä myös muutoin. Voidaan olettaa, että yrityssalaisuuden ilmaisemista sähköpostissa tai muuten kirjallisesti saatetaan pyrkiä välttämään. Sen perusteella, että asiassa ei ole esitetty nimenomaista viestiä, jossa CCC Oy:n tarjous hinnoittelutietoineen olisi ilmaistu, ei voida tehdä johtopäätöstä, ettei hinnoittelutietoja olisi ilmaistu. Sähköpostiviestien sisältö ja luonne huomioon ottaen ne puhuvat sen puolesta, että TTT ja KKK ovat tehneet yhteistyötä tarjouksia laatiessaan.

KKKn SSS Oy:n nimissä tekemä tarjous on ollut mobiiliverkkojen osalta 0,001 euroa ja lankaverkkojen osalta 0,0025 euroa edullisempi kuin CCC Oy:n tarjous. SSS Oy:n tarjous on siten ollut ainoastaan hyvin marginaalisesti CCC Oy:n tarjousta parempi. CCC Oy:n tarjouksessa ei ole mainittu Suomen lisäksi tarjouspyynnössä mainittuja muita maita. CCC Oy:n ja SSS Oy:n tarjouksia vertailemalla voidaan todeta, että SSS Oy:n tarjous on ollut CCC Oy:n tarjousta yksityiskohtaisempi. Sen lisäksi, että CCC Oy:n tarjous on ollut sisällöltään varsin niukka, TTT ei ole tallentanut sitä CCC Oy:n verkkolevylle, vaikka yhtiössä on ollut tapana tehdä niin.

Edellä esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää järkevää epäilystä sen suhteen, että TTT ja KKK ovat tehneet salaista yhteistyötä tarjousten jättämisestä, missä yhteistyössä on ollut tarkoituksena, että SSS Oy on tarjouskilpailussa vahvemmassa asemassa.
Tämän perusteella TTTn on täytynyt kertoa KKKlle myös CCC Oy:n hintatietoja. TTTn on siten näytetty ilmaisseen KKKlle syytteen teonkuvauksessa tarkoitetun yrityssalaisuuden. Asiassa on vielä arvioitava, onko TTTn näytetty ilmaisseen tiedon hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä taikka vahingoittaakseen toista.

TTT on 7.4.2015 allekirjoittanut työsopimuksen SSS Oy:n kanssa. Työsopimukseen on liittynyt erillinen provisiosopimus, jonka perusteella työntekijälle maksetaan palkkiota myyntituloksen perusteella. TTTn tehdessä 27.4.2015 tarjouksen CCC Oy:n puolesta TTT Oy:lle, hän on siis tiennyt siirtyvänsä pois yhtiön palveluksesta. Tarjousta tehdessään TTT on näin ollen käynyt samanaikaisesti tarjouskilpailuun liittyvää keskustelua tulevan työnantajansa SSS Oy:n edustajan KKKn kanssa. Hovioikeus katsoo, että yrityssalaisuuden ilmaisemisen ja työsuhteen solmimisen ajallinen yhteys osoittaa, että TTTlla on ollut salaisia tietoja paljastaessaan tarkoitus hankkia uudelle työnantajalleen ja sen kautta välillisesti myös itselleen taloudellista hyötyä.

Hovioikeus katsoo siten toisin kuin käräjäoikeus, että TTT on syyllistynyt siihen yrityssalaisuuden rikkomiseen 27.4.2015, josta hänelle on rangaistusta vaadittu.

KKK

Syytteen teonkuvauksen mukaan KKK on oikeudettomasti käyttänyt rangaistavaksi säädetyllä teolla ilmaistua yrityssalaisuutta SSS Oy:n liiketoiminnassa.

Hovioikeus toteaa ensinnäkin, että yrityssalaisuuden väärinkäytön tunnusmerkistön edellyttämä esirikos on edellä tullut näytetyksi. Tietojen laatuun nähden KKKn on täytynyt tietää TTTsen rikkoneen yrityssalaisuutta. TTTn ja KKKn väliset keskustelut ovat olleet ajallisesti välittömässä yhteydessä SSS Oy:n tekemään tarjoukseen. SSS Oy:n tarjous on edellä todetuin tavoin ollut ainoastaan hyvin marginaalisesti CCC Oy:n tarjousta parempi. Hovioikeus ei pidä uskottavana, että KKK ja TTT olisivat käyneet SSS Oy:n tarjoukseen liittyvää keskustelua vain sen vuoksi, että KKK olisi halunnut informoida tulevaa työntekijäänsä.

Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää järkevää epäilystä sen suhteen, että KKK on oikeudettomasti käyttänyt CCC Oy:n tarjoustietoja hyväkseen tehdessään SSS Oy:n tarjouksen TTT Oy:lle. Se, että SSS Oy:n TTT Oy:lle tarjoamat hinnat ovat vastanneet mobiiliverkkojen osalta SSS Oy:n puheliikennehinnaston 1.3.2015 mukaisia hintoja, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Hovioikeus katsoo siten toisin kuin käräjäoikeus, että KKK on syyllistynyt siihen yrityssalaisuuden väärinkäyttöön 27.4.2015, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Rangaistusseuraamukset

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Hovioikeus katsoo, että rikoksella on tavoiteltu merkittävää taloudellista etua ja rikokseen liittyy TTTn ja KKKn erityistä suunnitelmallisuutta.
Hovioikeus harkitsee oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi TTTn ja KKKn syyksi luetuista rikoksista kummankin osalta 60 päiväsakon sakkorangaistuksen.

Rikoslain (808/2007) 2 a luvun 2 §:n 1 momentin mukaan päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden. Pykälän 3 momentin (321/2019) mukaan kuukausitulon laskemisen ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan verotuksen mukaiset tulot. Jos sakotettavan tuloja ei voida luotettavasti selvittää verotustiedoista tai ne ovat olennaisesti muuttuneet verotuksen jälkeen, ne voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella. Pykälän 4 momentin mukaan päiväsakko määrätään tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella.
TTTn nettokuukausitulot ovat vuotta 2018 koskevien verotietojen mukaan olleet 4.558 euroa. TTT on hovioikeudessa ilmoittanut, että hänen nykyiset nettokuukausitulonsa ovat noin 3.500 euroa. TTT ei ole esittänyt kertomastaan tulotason muuttumisesta selvitystä. TTTn päiväsakon rahamäärä on siten määrättävä vuoden 2018 verotuksen mukaisten tulojen perusteella.

KKKn päiväsakon rahamäärä määrätään vuoden 2018 verotuksen mukaisten tulojen perusteella.

Yhteisösakko
Yhteisösakon tuomitseminen

Rikoslain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon muun ohella silloin, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen. Luvun 3 §:n mukaan rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.

KKKn syyksi on luettu yrityssalaisuuden väärinkäyttö SSS Oy:n hyväksi. KKK on ollut rikoksen tehdessään SSS Oy:n toimitusjohtaja. Hän on tehnyt rikoksen toimiessaan yhtiön puolesta ja hyväksi. Edellytykset yhteisösakon tuomitsemiselle ovat näin ollen olemassa, eikä asiassa ole rikoslain 9 luvun 4 §:n perusteella osallisuuteen tai rikoksen vähäisyyteen tai kohtuuttomuuteen liittyviä perusteita jättää yhteisösakkoa tuomitsematta.

Yhteisösakon määrä

Rikoslain 9 luvun 6 §:n mukaan yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön 2 §:ssä tarkoitetun laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan.
Laiminlyönnin ja johdon osuuden merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon tehdyn rikoksen laji ja vakavuus, rikollisen toiminnan laajuus, tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä, se, osoittaako oikeushenkilön velvollisuuksien rikkominen piittaamattomuutta lain säännöksistä tai viranomaisten määräyksistä, sekä muualla laissa säädetyt rangaistuksen mittaamisperusteet. Taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon oikeushenkilön koko, vakavaraisuus, toiminnan taloudellinen tulos sekä muut oikeushenkilön talouden arvioimiseen olennaisesti vaikuttavat seikat.

Taloudellista asemaa koskevan arvioinnin tarkoituksena on selvittää yhtiön taloudelliset edellytykset selvitä yhteisösakon maksamisesta, ja arvioinnissa pyritään määrittelemään yhtiön todellinen taloudellinen asema ja kantokyky tuomitsemishetkellä (KKO 2014:20, kohta 38).

SSS Oy:n liikevaihto on tilikaudella 1.7.2014–30.6.2015 ollut 5.261.075,88 euroa ja tilikauden tappio on ollut 131.887,99 euroa. Liikevaihto tilikaudella 1.7.2015–30.6.2016 on ollut 4.389.104,08 euroa ja tilikauden voitto 834.572,71 euroa. Tilikaudella 1.7.2016–30.6.2017 liikevaihto on ollut 4.183.830,42 euroa ja tilikauden tappio 33.173,31 euroa. Tilikauden 1.7.2017–31.12.2018 osalta liikevaihto on ollut 4.666.892,15 euroa ja tilikauden tappio on ollut 152.171,07 euroa.
SSS Oy:n toimitusjohtajan syyksi on luettu tahallinen rikos. Rikos on ollut vakava ja tehty taloudellisen hyödyn saamiseksi. Mainitut seikat sekä SSS Oy:n taloudellinen asema huomioon ottaen hovioikeus katsoo oikeudenmukaiseksi yhteisösakon määräksi vaaditun 10.000 euroa.

Vahingonkorvaukset
Vahingon aiheutuminen

CCC Oy on katsonut, että se on TTTn ja KKKn menettelyn vuoksi menettänyt TTT Oy:n outbound VoIP-puhelinpalvelusopimuksen SSS Oy:lle ja että tästä on aiheutunut sille 55.684 euron suuruinen taloudellinen vahinko.

HHHn mukaan TTT Oy oli ollut CCC Oy:lle merkittävä asiakas. Vuosina 2014–2015 se oli ollut yhtiön ylivoimaisesti suurin asiakas. Tämäntyyppisiä asiakkaita hoiti yhtiössä aina ylin mahdollinen taho. CCC Oy:ssä tämä henkilö oli ollut TTT. Asiakaspalveluun liittyvistä väitetyistä ongelmista HHH on todennut, että kunhan tekninen yhteys toimi,
outbound-palveluissa ei ollut varsinaiselle asiakaspalvelulle tarvetta.

KKKn ja TTT Oy:n edustajan LLLn välisistä sähköpostiviesteistä 27.4.–20.5.2015 ilmenee, että he ovat kyseisenä ajanjaksona neuvotelleet VoIP-puhelinpalvelusopimuksen ehdoista. LLL on 28.4.2015 lähettänyt sähköpostiviestin NNN Oü:n edustajalle A SSSlle ja ilmoittanut, että TTT Oy:n tarjoamien VoIP-palvelujen hinta on noin 0,033 euroa minuutilta. SSS on samana päivänä vastannut LLLn viestiin ja ilmoittanut NNN Oü:n uudeksi hintatarjoukseksi 0,0309 euroa minuutissa.

SSS Oy:n ja TTT Oy:n välisestä sopimuksesta 25.5.2015 ilmenee, että heidän välillään on sovittu kotimaan puheluiden hinnaksi lankaverkossa 0,039 euroa/minuutti ja mobiiliverkossa 0,030 euroa/minuutti. Sopimus on sovittu olemaan voimassa toistaiseksi yhden kuukauden molemminpuolisella irtisanomisajalla.

LLL on 5.6.2015 sähköpostitse irtisanonut TTT Oy:n ja CCC Oy:n välisen outbound-toimintoja koskevan sopimuksen. Viestissä on todettu, että ”Suurin syy on hinta, mutta nyt tuntuu, että myös palvelun laatu on heikentynyt”. LLL on myös ilmoittanut, että ”Asiakaspalvelun osalta jatkamme vielä normaalisti, mutta tässä vaiheessa kartoitamme muitakin vaihtoehtoja”. Lisäksi LLL on listannut TTT Oy:n asiakaspalvelulta haluamia seikkoja. HHH on samana päivänä vastannut LLLn viestiin ja ilmoittanut irtisanomisen vastaanotetuksi. Lisäksi HHH on ilmoittanut LLLlle, että CCC Oy voi päivittää nykyistä tarjousta niin, että ”matkapuhelu suunnat 3,014 c/min”.

LLL on 6.6.2015 HHHlle lähettämässään viestissä antanut CCC Oy:n toiminnasta kriittistä palautetta ja muun muassa todennut, että ”asennettanne kannattaa muuttaa, jos haluatte pitää asiakkaita”. HHHn vastauksesta puolestaan ilmenee, että heille oli tullut yllätyksenä, että palvelun taso ei ollut hyvä.

LLL on hovioikeudessa kertonut, että operaattoreita kilpailutettiin ajoittain. LLLlle oli keväällä 2015 tullut yhteydenotto, joka oli sisältänyt kilpailukykyisen tarjouksen, mistä LLL oli saanut idean kilpailuttamisesta. LLL oli saanut tarjouspyyntöönsä neljä vastausta. LLL on kertonut, että ensimmäiset tarjoukset olivat olleet vasta keskustelun avaus, ja LLL oli lähtenyt edelleen kilpailuttamaan ensimmäisellä kierroksella saatuja tarjouksia. SSS Oy:n tarjous oli vakuuttanut, ja siinä kokonaisuus mukaan lukien hinta ja laatu olivat olleet ratkaisevia. LLLn mukaan ulkomaista tarjousta ei ollut uskallettu hyväksyä, koska yhtiötä ei tunnettu.

LLL on edelleen kertonut, että TTT Oy oli tehnyt yhteistyötä CCC Oy:n kanssa monta vuotta. Matkan varrella oli ollut ylä- ja alamäkiä. Yleisesti ottaen TTT Oy oli ollut tyytyväinen yhteistyöhön, mutta keväällä 2015 oli ilmennyt asioita, joihin LLL ei ollut ollut tyytyväinen ja joista oli käyty keskustelua.
Konkreettisena ongelmana LLL on maininnut laskutukseen liittyvät ongelmat. TTT Oy ei ollut ollut tietoinen, että korjauksista laskutetaan. CCC Oy ei ollut myöskään enää hoitanut asioita samalla tavalla kuin aiemmin, vaan oli ollut passiivinen. Kukaan ei esimerkiksi ollut ollut LLLn yhteydessä tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen. LLLn mukaan valinta outbound-palveluissa olisi ollut SSS Oy, vaikka CCC Oy:n hinta olisikin ollut parempi.
LLL on kertonut olleensa tyytymätön CCC Oy:n palveluihin kokonaisuutena, ja esimerkiksi hänen CCC Oy:n edustajille 5.6.2015 lähettämässään viestissä olleissa asiakaspalvelua koskevissa huomautuksissa ei ollut ollut kyse vain outboundista. Luottamus CCC Oy:yn oli mennyt, ja hän oli jo ennen tarjouspyynnön lähettämistä melkein päättänyt, että operaattoria oli hyvä vaihtaa välillä.

Johtopäätökset

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, vahingonaiheuttaja on vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan myös puhtaan varallisuusvahingon. Vahingonkorvaus käsittää täyden korvauksen kaikesta vahinkoa aiheuttaneeseen menettelyyn välttämättömässä ja riittävässä syy-yhteydessä olevasta vahingosta.
Vahingonkorvauksella vahingonkärsijä pyritään näin asettamaan siihen asemaan, jossa hän olisi ollut, jos korvausvastuun perustuvaa menettelyä ei olisi tapahtunut.

TTTn ja KKKn on edellä todetuin tavoin katsottu syyllistyneen tahalliseen rikokseen. CCC Oy:lle tästä väitetysti aiheutunut taloudellinen menetys voi siten olla vahingonkorvauslain nojalla korvattavaa vahinkoa. Vahingonkorvauksen tuomitseminen edellyttää kuitenkin lisäksi syy-yhteyden olemassaoloa. Asiassa on siten arvioitava, onko CCC Oy menettänyt TTT Oy:n outbound-sopimuksen TTTn ja KKKn syyksi luetun menettelyn vuoksi.

TTTn syyksi luettu menettely puhuu sen puolesta, että TTT on pyrkinyt järjestelemään CCC Oy:n asiakkaan TTT Oy:n uudelle työnantajalleen. Syy-yhteyttä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon myös muu asiassa esitetty näyttö.
LLLn mukaan ensimmäinen tarjouskierros oli ollut TTT Oy:lle vain keskustelun avaus, jonka perusteella neuvotteluita oli lähdetty käymään. SSS Oy:n ja TTT Oy:n välisessä sopimuksessa sovittu hinta oli ollut mobiiliverkkojen osalta 0,003 euroa/minuutti alhaisempi kuin SSS Oy:n tarjouksen mukainen hinta. LLLn mukaan hinta ei kuitenkaan ollut ollut palveluntarjoajan valinnassa ainoa kriteeri, vaan valinta oli tehty kokonaisuutta arvioimalla. SSS Oy:n valinnassa oli ollut ratkaisevaa hinta ja laatu. Halvimman tarjouksen tehnyt ulkomainen yhtiö oli suljettu pois, koska sitä ei tunnettu. CCC Oy:n osalta oli puolestaan oltu tyytymättömiä palveluun, vaikka TTTn kanssa kommunikaatio olikin toiminut.
LLLn mukaan heillä oli ollut tunne, että outboundin toimittaja vaihdetaan ja SSS Oy olisi valittu palveluntarjoajaksi siinäkin tapauksessa, että CCC Oy:n hinta olisi ollut SSS Oy:n tarjoamaa hintaa edullisempi. LLL oli arvioinut kokonaisuutta, ei vain outboundia. LLLn kertomusta tukee tältä osin hänen HHHlle 6.6.2015 lähettämänsä viesti, jossa hän on antanut kriittistä palautetta CCC Oy:n palveluista. LLLn mukaan ongelmat olivat alkaneet kevättalvella 2015.

Hovioikeus toteaa, että outbound-palvelujen tarjoushinta, jota voidaan pitää palveluntarjoajaa valittaessa yhtenä keskeisenä kriteerinä, on ollut TTTn ja KKKn menettelyn johdosta SSS Oy:llä edullisempi.
Syy-yhteysarviointia vaikeuttaa kuitenkin se, että LLLn kertoman mukaan palveluntarjoaja oli valittu kokonaisarvioinnin perusteella.

Väitetyn vahinkoa aiheuttaneen menettelyn ja vahingon syy-yhteys edellyttää ensinnäkin sen arvioimista, olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltävää tapahtumaa ei olisi sattunut. Menettelyn on oltava vahingon välttämätön syy. Arvioinnissa on lisäksi kiinnitettävä huomiota syy-yhteyden riittävyyteen eli välttämättömien syiden ja edellytysten joukosta erotellaan ne syyt, joilla on ollut määräävin vaikutus vahingon syntymiseen. Tällöin arvioidaan sitä, onko epäilty aiheuttamistekijä olosuhteet huomioon ottaen ollut sellaisenaan riittävä vahingon aiheutumiselle.

TTTn ja KKKn yhteistoiminta tarjouskilpailussa on ollut edullista SSS Oy:lle. Syy-yhteys CCC Oy:lle sopimuksen menettämisestä aiheutuneeseen menetykseen edellyttää kuitenkin, että vastaajien menettely on ollut vahingon välttämätön ja olosuhteisiin nähden riittävän määräävä syy. Tämä edellyttää, että on varsin todennäköistä, että CCC olisi saanut jatkoa outboundia koskevalle sopimukselle, ellei SSS Oy:n tarjous olisi hinnaltaan marginaalisesti alittanut CCC Oy:n hintoja.

TTT Oy:n Suomen toiminnasta vastanneen LLLn mukaan hinta oli ollut ensimmäinen lähtökohta sopimussuhteelle, mutta tärkeää oli ollut myös se, että kokonaisuus oli kunnossa. LLLn mukaan luottamus CCC Oy:hyn oli mennyt, minkä vuoksi LLL oli jo lähes päättänyt vaihtaa palveluntarjoajaa outboundin osalta, vaikka muiden palveluiden osalta sopimussuhde CCC Oy:n kanssa oli jatkunut sopimuksen määräaikaisuuden johdosta.

Hovioikeus toteaa, että tarkoituksena ei ole ollut, että tarjoushinnat määräävät sopimuksen hinnat, vaan tarjousten on ollut määrä johtaa sopimusneuvotteluihin. LLL on jättänyt halvimman hinnan tarjonneen tahon sopimusneuvotteluiden ulkopuolelle, koska tämän tahon luotettavuudesta palvelun toimittajana ei ollut ollut varmuutta. LLLL ei ole myöskään alkanut neuvotella CCC Oy:n kanssa, vaikka TTT Oy:llä ja CCC Oy:llä oli ollut pitkä sopimussuhde, joka oli muilta osin jatkunut edelleen, ja CCCOy:n tarjoama hinta oli eronnut vain marginaalisesti SSS Oy:n tarjoamasta hinnasta. LLL on valinnut SSS Oy:n neuvottelukumppaniksi.

Hovioikeus katsoo, että on perusteltua olettaa, että SSS Oy:n alempi hinta on ollut omiaan myötävaikuttamaan siihen, että yhtiön kanssa on aloitettu sopimusneuvottelut, mikä on johtanut sopimukseen. Edellä kerrotuissa olosuhteissa on kuitenkin varsin epävarmaa, että CCC Oy olisi saanut sopimuksen, vaikka yhtiön tarjoushinnat olisivat määräytyneet ilman TTTn ja KKKn yhteistyötä. Hovioikeus katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt aihetta olettaa, että CCC Oy olisi ilmeisesti saanut sopimuksen TTT Oy:n kanssa, vaikka SSS Oy:n tarjous olisi ollut tehtyä tarjousta marginaalisesti kalliimpi. CCC Oy ei ole siten näyttänyt, että vastaajien syyksi luettu menettely olisi välttämättömässä ja määräävässä syy-yhteydessä siihen, että CCC Oy ei ole saanut sopimusta TTTn kanssa. Hovioikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty näyttö huomioon ottaen mahdollista tehdä riittävällä varmuudella sitä johtopäätöstä, että CCC Oy:lle olisi TTTn ja KKKn menettelyn vuoksi aiheutunut vahinkoa. CCC Oy:n vahingonkorvausvaatimus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut


TTTn, KKKn ja SSS Oy:n oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulokseen nähden valtio vapautetaan korvaamasta TTTn, KKKja SSSOy:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa. TTTn, KKKn ja SSS Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset hovioikeudessa valtioon nähden hylätään.

CCC Oy:n oikeudenkäyntikulut

Asianomistajan oikeus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan määräytyy oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun säännösten mukaisesti. Luvun 8 §:n 2 momentin mukaan syyttäjän syytteeseen yhtyneen asianomistajan oikeudesta saada vastaajalta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n mukaan jos alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

CCC Oy on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Yhtiö on esittänyt asiassa vahingonkorvausvaatimuksen KKKaa, TTTa ja SSS Oy:tä kohtaan. Käräjäoikeus on hylännyt syytteen ja vahingonkorvausvaatimukset. Hovioikeus on hylännyt CCC Oy:n vahingonkorvausvaatimukset kokonaan. Syyttäjän syytteeseen yhtyneenä asianomistajana CCC Oy:n rangaistusvaatimus on hovioikeudessa kuitenkin hyväksytty. Hovioikeus katsoo, että asiassa on perusteltua velvoittaa KKK ja TTT yhteisvastuullisesti korvaamaan puolet CCC Oy:n hyväksyttävistä oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa ja puolet yhtiön kohtuullisiksi harkituista asianosaiskuluista hovioikeudessa eli 340 euroa. CCC Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus SSS Oy:hyn nähden hylätään.

Mitä tulee mainitun korvausvelvollisuuden kohteena olevien oikeudenkäyntikulujen määrään hovioikeus hyväksyy asianajaja T YYYn laskut käräjäoikeus- ja hovioikeuskäsittelyä koskevien oikeudenkäyntikulujen osalta tarpeellisina toimenpiteinä ja kohtuullista työmäärää vastaavina.

SSS Oy:n oikeudenkäyntikulut

CCC Oy:n vahingonkorvausvaatimukset SSS Oy:hyn nähden on hylätty kokonaan, joten CCC Oy on hävinnyt SSS Oy:hyn nähden muutoksenhaun kokonaan. Syyttäjä on vaatinut SSS Oy:n tuomitsemista yhteisösakkoon, joten merkittävän osan SSS Oy:n oikeudenkäyntikuluista on katsottava syntyneen yhteisösakkovaatimukseen vastaamisesta. Tämän vuoksi CCC Oy velvoitetaan korvaamaan kolmasosa SSS Oy:n oikeudenkäyntikuluista.

Todistelukustannukset

Asian lopputulokseen nähden TTT ja KK velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset käräjäoikeudessa.



Helsingin hovioikeus
Tuomiolauselma 19/157042
Asianumero R 18/1649
31.12.2019

Vastaaja

J T A KKK


Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luettu rikos

2. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö 27.4.2015
Rikoslaki 30 luku 6 §


Rangaistusseuraamukset

Sakko
Syyksi luetut rikokset 2
60 päiväsakkoa á 283,00 euroa = 16 980,00 euroa


Korvausvelvollisuus

KKK ja TTT velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset käräjäoikeudessa 220 euroa.

KKK ja TTT velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan CCC Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 11.970 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.


Muut lausunnot
Valtio vapautetaan velvollisuudesta suorittaa KKKlle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 14.694 euroa korkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

KKK ja TTT velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan CCC Oy:lle korvaukseksi asianosaiskuluista hovioikeudessa 340 euroa ja oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 6.228,15 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

Helsingin hovioikeus
Tuomiolauselma 19/157042
Asianumero T 18/1649
31.12.2019

SSS Oy

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:


Syyksi luettu rikos

2. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö 27.04.2015
Rikoslaki 30 luku 6 §
Rikoslaki 30 luku 13 §



Rangaistusseuraamukset

Syyksi luetut rikokset 2
Yhteisösakko 10 000,00 euroa.



Muut lausunnot

Valtio vapautetaan velvollisuudesta suorittaa SSS Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 11.850 euroa korkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

CCC Oy velvoitetaan suorittamaan SSS Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 2.578 euroa (alv 0) korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.


Helsingin hovioikeus
Tuomiolauselma 19/157042
Asianumero R 18/1649
31.12.2019

K P E TTT
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luettu rikos

1. Yrityssalaisuuden rikkominen 27.04.2015
Rikoslaki 30 luku 5 § 1


Rangaistusseuraamukset

Sakko
Syyksi luetut rikokset 1
60 päiväsakkoa à 65,00 euroa = 3 900,00 euroa


Korvausvelvollisuus


KKK ja TTT velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset käräjäoikeudessa 220 euroa.

KKK ja TTT velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan CCC Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 11.970 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

Muut lausunnot

Valtio vapautetaan velvollisuudesta suorittaa TTTlle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 16.025,76 euroa korkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

KKK ja TTT velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan CCC Oy:lle korvaukseksi asianosaiskuluista hovioikeudessa 340 euroa ja oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 6.228,15 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 2.3.2020.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos A SSS
Hovioikeudenneuvos M SSS
Hovioikeudenneuvos M PPP

Valmistelija
Hovioikeuden esittelijä H PPP

Ratkaisu on yksimielinen.








Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto
Tuomio18/121525
Annettu kansliassa
Asianumero R 16/2182
18.05.2018



Puheenjohtaja
Käräjätuomari P RRR

Syyttäjä
Kihlakunnansyyttäjä A RRR

Vastaajat
J T A KKK
SSS Oy
K P E TTT

Asianomistaja
CCC Oy

Asia
Yritysssalaisuuden rikkomnen

Vireille
11.11.2016

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Yrityssalaisuuden rikkominen 5530/R/0026610/15
Rikoslaki 30 luku 5 § 1
27.04.2015 Helsinki

K TTT on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaissut CCC Oy:lle kuuluvan yrityssalaisuuden, jonka hän on saanut tietoonsa ollessaan CCC Oy:n palveluksessa.

TTT on ollut työsopimussuhteessa tuotemarkkinapäällikkönä CCC Oy:ssä. TTT on irtisanoutunut yhtiön palveluksesta 28.5.2015. TTT on siirtynyt SSS Oy:n palvelukseen 8.6.2015.

TTT on ilmaissut CCC Oy:lle kuuluvan yrityssalaisuuden paljastamalla CCC Oy:n edustajana TTT Oy:lle 27.4.2015 tekemänsä tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen SSS Oy:n toimitusjohtajalle J KKKlle.

Tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen on pidettävä CCC Oy:n liikesalaisuutena. Tällaista tietoa CCC Oy on pitänyt salassa. Tiedon ilmaiseminen on ollut omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa CCC Oy:lle.

TTTn allekirjoittaman ja CCC Oy:lle 10.9.2012 antaman kirjallisen salassapito- ja turvallisuussitoumuksen mukaan yhtiön yrityssalaisuuksia ovat esimerkiksi osto- ja myyntihinnat, tarjoukset, katteet ja sopimukset.

1. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö 5530/R/0026610/15
Rikoslaki 30 luku 6 §
27.04.2015 Espoo
T KKK on oikeudettomasti käyttänyt rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua CCC Oy:lle kuuluvaa yrityssalaisuutta SSS Oy:n liiketoiminnassa seuraavasti:

KKK on toiminut SSS Oy:n toimitusjohtajana.

KKK on käyttänyt työssään SSS Oy:ssä syytekohdassa 1 mainitun rikoksen kautta tietoonsa saamaa CCC Oy:n yrityssalaisuutta.

KKK on käyttänyt hyväkseen SSS Oy:n edustajana TTT Oy:lle 27.4.2015 kello 20.41 tekemässään tarjouksessa TTTlta tietoonsa saamaansa CCC Oy:n yrityssalaisuutta eli TTTn CCC Oy:n edustajana aikaisemmin samana päivänä tekemää ja TTT Oy:lle lähettämää vastaavaa tarjousta hinnoittelutietoineen. TTTn CCC Oy:n puolesta tekemässä tarjouksessa puhelujen minuuttihinta lankaverkossa on 0,0415 euroa ja mobiiliverkossa 0,0340 euroa (esitutkintapöytäkirja sivu 67). KKKn SSS Oy:n puolesta tekemässä tarjouksessa puhelujen minuuttihinta lankaverkossa on 0,039 euroa ja mobiiliverkossa 0,033 euroa.

Tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen on pidettävä CCC Oy:n liikesalaisuutena. Tällaista tietoa CCC Oy on pitänyt salassa. Tiedon ilmaiseminen on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa CCC Oy:lle.

Syyttäjän muut vaatimukset
Muu vaatimus syytekohdassa 2 Yhteisösakko
SSS Oy on tuomittava tässä asiassa ainakin 10 000 euron määräiseen yhteisösakkoon.

KKK on toiminut SSS Oy:n toimitusjohtajana syytekohdassa 2 mainitun teon aikana.

Rikoslaki 9 luku 2 - 3 §:t ja 5 § sekä 30 luku 13 §
Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdissa 1 ja 2

KKK ja TTT on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan valtiolle mahdolliset valtion varoista todistelukustannuksina maksettavaksi määrättävät korvaukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajien vaatimus
Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

CCC Oy on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimuksiin. Lisäksi CCC Oy on ensisijaisesti vaatinut, että K TTT, J KKK ja SSS Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan CCC Oy:lle vahingonkorvauksena 168.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 27.4.2015 lukien. Toissijaisesti CCC Oy on vaatinut, että
K TTT, J KKK ja SSS Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan CCC Oy:lle vahingonkorvauksena 55.684 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 27.4.2015 lukien

Lisäksi CCC Oy on vaatinut, että TTT, KKK jaSSS Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan CCC Oy:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset
Muu vaatimus

KKK on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa yhteensä 21.642,92 euroa laillisine korkoineen. Toissijaisesti KKK on vaatinut, että mikäli valtion maksettavaksi tuomittava korvaus ei kata hänen oikeudenkäyntikuluja täysimääräisesti, tulee asianomistaja CCC Oy velvoittaa korvaamaan kulut tältä osin.

Muu vaatimus

TTT on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa yhteensä 17.925,90 euroa laillisine korkoineen. Toissijaisesti TTT on vaatinut, että mikäli valtion maksettavaksi tuomittava korvaus ei kata hänen oikeudenkäyntikuluja täysimääräisesti, tulee asianomistaja CCC Oy velvoittaa korvaamaan kulut tältä osin.

Muu vaatimus

SSS Oy on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 17.582,37 euroa (alv 0%) laillisine korkoineen. Lisäksi SSS Oy on vaatinut, että mikäli valtion maksettavaksi tuomittava korvaus ei kata sen oikeudenkäyntikuluja täysimääräisesti, tulee asianomistaja CCC Oy velvoittaa korvaamaan kulut tältä osin.

Vastaus


K TTT on kiistänyt syytteen kohdassa 1.

TTT ei ollut paljastanut CCC Oy:n edustajana TTT Oy:lle 27.4.2015 tekemänsä tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen SSS Oy:n toimitusjohtaja J KKKlle.

TTT on kiistänyt asianomistaja CCC Oy:n korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. CCC Oy:lle ei ollut aiheutunut vahinkoa. Toissijaisesti TTT on katsonut, ettei CCCOy:lle ollut aiheutunut väittämänsä suuruista vahinkoa.

J KKK on kiistänyt syytteen kohdassa 2.

KKK ei ollut käyttänyt CCC Oy:n yrityssalaisuutta SSS Oy:n elinkeinotoiminnassa syytteessä kuvatulla tavalla tai millään muullakaan tavalla. KKKei ollut myöskään ilmaissut CCC Oy:n yrityssalaisuutta hankkiakseen itselle tai toiselle taloudellista hyötyä tai millään muullakaan tavalla.

KKK on kiistänyt asianomistaja CCC Oy:n korvausvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. KKK ei ollut aiheuttanut CCC Oy:lle vahinkoa eikä sille edes ollut aiheutunut väittämäänsä vahinkoa. Joka tapauksessa väitetyn vahingon ja syytteen mukaisen teon väliltä puuttuu syy-yhteys.

SSS Oy on kiistänyt vaatimuksen yhteisösakon tuomitsemisesta. Lisäksi SSS Oy on kiistänyt asianomistaja CCC Oy:n vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.

Asiassa ei ole tapahtunut syytteessä kuvattua tai muutakaan rikosta. CCC Oy:lle ei ollut aiheutunut sitä vahinkoa, jota se on vaatinut vahingonkorvauksena. CCC Oy:lle ei ole aiheutunut muutakaan KKKn tai SSS Oy:n vastuupiiriin kuuluvaa vahinkoa KKKn toiminnan seurauksena.

Todistelu
Kirjalliset todisteet



Syyttäjä

1. TTTn ja CCC Oy:n välinen 7.9.2012 päivätty työsopimus ja sen liitteenä oleva salassapitosopimus
2. TTT Oy:n 15.4.2015 tekemä tarjouspyyntö ja TTTn CCC Oy:n puolesta 27.4.2015 kello 16:24 tekemä tarjous
3. SSS Oy:n tekemä tarjous TTT Oy:lle
4. SSS Oy:n ja K TTTn välinen 7.4.2015 päivätty työsopimus
5. Viestit TTTn ja KKKn välillä 1.4.2015 - 18.5.2015
6. Viestit TTTn ja KKKn välillä 9.4.2015 - 27.4.2015
7. TTTn KKKlle 13.4.2015 lähettämä viesti
8. TTTn ja SSSn Oy:n välinen työsopimus
9. SSS Oy:n kaupparekisteritiedot
10. SSS Oy:n tilinpäätöstiedot tilikaudelta 1.7.2014 - 30.6.2015
11. SSS Oy:n tilinpäätöstiedot tilikaudelta 1.7.2015 - 30.6.2016
12. SSS Oy:n tilinpäätöstiedot tilikaudelta 1.7.2016 – 30.6.2017
Asianomistaja CCC Oy
1.-8. samat kuin syyttäjällä
9. 3.4.2015 lähettämä sähköpostiviesti CCC Oy:n asiakkaalle ennen irtisanoutumistaan CCC Oy:ltä
10. TTT Oy C LLLn ja CCC Oy:n J HHHn välinen sähköpostikirjeenvaihto 5.6.2015
11. TTTn tekemiä 13.2.2015 ja 24.4.2015 veloituskirjauksia CCC Oy:n tilausjärjestelmään TTT Oy:ltä
12. CCC Oy:n TTTn ja TTT Oy:n LLLn 22.3.2013 allekirjoittaman sopimuksen liikesalaisuutta koskeva ehto
13.TTT Oy:n reklamointi SSS Oy:n puheliikenneongelmista CCC Oy:lle 2.9.2015

Vastaajat TTT, KKK, SSS Oy
1.-3. samat kuin syyttäjällä
4. SSSOy:n ja TTT Oy:n välinen sopimus 25.5.2015
5. K TTTn ja SSS Oy:n välinen työsopimus 8.6.2015
6. CCC Oy:n tarjous TTT Oy:lle 10.6.2015
7. CCC Oy:n tarjous TTT Oy:lle 13.10.2016
8. CCC Oy:n tarjous TTT Oy:lle 7.12.2016
9. SSS Oy:n puheliikennehinnasto 1.3.2015 ja esimerkki lasku
10. Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle 8.9.2015 sekä kutsu ja neuvotteluesitys 7.9.2015
11. Selvitys CCC Oy:n tuloksesta
12. NNN sähköposti C LLLlle 28.4.2015
13. KKKn ja C LLLn välinen sähköpostikeskustelu 27.4.2015-20.5.2015
14. C LLLn sähköposti 5.6.2015 J HHHlle
15. J HHHn sähköposti 6.6.2015 C LLLlle
16. C LLLn sähköposti 21.4.2017 TTTlle ja KKKlle
17. SSSn laskuja TTT Oy:lle ajalta 6/2015 - 2/2018

Henkilötodistelu

Asianomistaja CCC Oy:n edustaja toimitusjohtaja J HHH
Vastaaja K TTT
Vastaaja J KKK
Todistaja, TTT Oy:n toimitusjohtaja C LLL

Muu oikeudenkäyntiaineisto
CCC Oy:n outbound VoIP-puheliiketoiminnan tuotantokulut (salassapidettävä)

Selvitys SSS Oy:n suorista tuotantokustannuksista



Tuomion perustelut

Syyksi lukeminen

Asian riidaton tausta

CCC Oy ja SSS Oy ovat olleet ja ovat edelleen kilpailijoita. K TTT oli riidattomasti irtisanoutunut CCC Oy:n palveluksesta 28.5.2015 ja siirtynyt SSS Oy:n palvelukseen 8.6.2015. TTT oli 10.9.2012 allekirjoittanut CCC Oy:n kanssa salassapito- ja turvallisuussitoumuksen.

Tapahtumat liittyvät tilanteeseen, jossa TTT Oy oli ollut CCC Oy:n asiakas. C LLL oli TTT Oy:n puolesta pyytänyt 15.4.2015 tarjousta CCC Oy:ltä VoIP puheluista. K TTT oli 27.4.2015 klo 16.24 vastannutLLLlle ja ilmoittanut viestissään CCC Oy:n tarjoamat hinnat. LLL oli pyytänyt 15.4.2015 tarjousta myös SSS Oy:ltä. J KKK oli niin ikään 27.4.2015 klo 20.41 lähettänyt LLLlle SSS Oy:n tarjouksen.

Kohta 1 yrityssalaisuuden rikkominen

Rikoslain 30 luvun 5 §:n mukaan joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa 1) ollessaan toisen palveluksessa, 2) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä, 3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai 4) yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, yrityssalaisuuden rikkomisesta. Saman luvun 11 §:n mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinoharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle.

Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, onko K TTT 27.4.2015 ilmaissut CCC Oy:n edustajana TTT Oy:lle 27.4.2015 tekemänsä tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen SSS Oy:n toimitusjohtaja KKKlle. Ja mikäli näin katsottaisiin tapahtuneen, asiassa on vielä ratkaistavana, onko kyseisen tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen pidettävä rikoslain 30 luvun 11 §:ssä tarkoitettuna CCC Oy:n yrityssalaisuutena.

Keskeinen sähköpostikirjeenvaihto ajalta 9.4. - 27.4.2015

Asiassa on esitetty kirjallisina todisteina TTTn ja KKKn välistä sähköpostikirjeenvaihtoa ajalta 9.4. – 27.4.2015. Tällä aikavälillä näiden henkilöiden välillä on lähetetty yhteensä 10 sähköpostiviestiä. Näistä kymmenestä viestistä neljässä lähettäjänä on TTT.

9.4.2015 klo 15.06 TTT on lähettänyt KKKlle viestin aiheella Spex. TTT on viestissään kirjoittanut ”Nykyiset järjestelmävaatimukset noudattavat hyvin pitkälle CCCn nykyistä toimintamallia suuremmissa liikenneasiakkuuksissa. Päätelaitteina on tällä hetkellä Snom IP-kone.
Tulevaisuudessa voidaan käyttää joko ohjelmistoa tai Snomia. Snomit ovat asiakkaan omat. Asiakkaan agentit sijaitsevat kahdessa eri toimipisteessä. Softa on omassa blade-kortissa ohjelmiston tulevaa muokattavuutta varten. Lisenssejä laskutetaan tällä hetkellä noin 25 kappaletta. 20 näistä on agenteilla ja viisi kappaletta on luotu asiakkaiden sisään tulevien puhelujen ohjaamista varten. Puhelut ohjataan jonohuoneisiin, joissa täytyy antaa tiedotteita.
Puheluiden nauhoitus on tärkeä tekijä. Puhelut voidaan nauhoittaa joko automaattisesti, tai manuaalisesti. Automatisoitu nauhoitus on sisään tulevissa puheluissa tärkeä, ulospäin menevissä taas manuaalinen mahdollisen sopimusmuutoksen tai muun puhekuittauksen saamiseksi. Ulospäin menevä nauhoitus ei ole alkuvaiheessa kriittinen toiminnallisuus. Sisään tulevissa puheluissa täytyy pystyä erottelemaan numero, johon puhelu tulee. Agentille voi tulla puhelu eri asiakasjonoon, jolloin agentin täytyy pystyä vastaamaan puheluun tarvittavalla tavalla. Raportointi: kappalemäärät, vastatut ja
vastaamattomat, jonotusaika, vastausaika, puhelun pituus, palvelutasorajojen asettaminen, luovuttaneet. Tietoa halutaan yritystasolla, jonohuonetasolla ja tulevaisuudessa yksilötasolla. Puhelumäärä on noin 35.000 puhelua kuukaudessa.”

16.4.2015 klo 7.28 KKK on välittänyt TTTlle C LLLn viestin ”Tulemme kilpailuttamaan operaattoripalvelut ja haluamme myös teiltä tarjouksen VoIP puheluista.”

21.4.2015 klo 10.33 KKK on lähettänyt TTTlle viestin ”Vastasin Clle ja kiitin tarjouspyynnöstä. Milloin laitan tarjouksen?”

21.4.2015 klo 10.40 TTT on vastannut KKKlle ”Laitetaan täältä ensin (28.4.) ja sieltä sen jälkeen. Ps. Meinas käydä käry, Vade oli juuri tuijottamassa mun ruutua kun sun maili tuli…”

21.4.2015 klo 10.41 KKK on lähettänyt TTTlle viestin ”Muttei käynyt?”

21.4.2015 klo 10.43 TTT on vastanut KKKlle ”Ei käynyt. Kaikki Ok.”

21.4.2015 klo 10.44 KKK on lähettänyt TTTlle viestin ”Lähetä sieltä tarjous loppuviikosta. Turha odotella. Soitellaan.”

27.4.2015 klo 16.35 KKK on lähettänyt TTTlle viestin liitteenä pdf-muodossa asiakirjan TTT Oy tarjous 27.4.2015.

27.4.2015 klo 17.42 TTT on vastannut KKKlle ” Moi, eli tehdään toistaiseksi voimassaolevana ja irtisanominen 2 kuukauden irtisanomisajalla. Tarjouksen voimassaolo 30.4. saakka eli haetaan silläkin sitä allekirjoitusta tälle viikolle. Jos 24/7 tuki on tuotteistettu niin se pitäisi olla tätä asiakasta varten. Jos ei ole tuotteistettu niin sitten se tuotteistetaan. Muutoin on kiva huomata, että tarjouksen osalta on tapahtunut suuri askel eteenpäin. Kaikki olennainen on ilmaistu selkeästi ja mitään turhaa kromeluuria ei tarjouksesta löydy.”

27.4.2015 klo 19.08 KKK on lähettänyt TTTlle viestin ”Ok, laitetaan kolme kuukautta, koska se on meillä standardi. 24/7 on normaali päivystys.
Meillä on aina päivystäjällä puhelin mukana ja vastaa siihen. Kaikki pääsevät kotoa järjestelmiin kiinni.”

27.4.2015 klo 20.41 KKKon lähettänyt LLLlle viestin ”Hei C. Kiitos vielä tarjouspyynnöstä. Tässä on ohessa tarjouksemme puheliikenteestä. Tulen erittäin mielelläni tapaamaan sinua, jos halua keskustella tarjouksen sisällöstä tarkemmin. Lisäksi tuotehallintamme ja asiantuntijamme haluaisivat tulla tutustumaan toimintaanne, jotta ymmärrämme tarpeitanne ja toimintaympäristöänne mahdollisimman hyvin.”

27.4.2015 klo 20.45 KKK on lähettänyt TTTlle viestin ”Tämä meni. Huomenna sitten vaan kimppuun.” Viestin liitteenä on ollut tarjous 27.4.2015.

27.4.2015 klo 20.50 TTT on vastannut KKKlle ”Kuitti. Voit olla varma, että pressaus alkaa per heti…”

Näytön arviointi ja johtopäätökset
Syytteen teonkuvauksen mukaan TTT olisi 27.4.2015 paljastanut tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen KKKlle. Edellä mainituissa viesteistä ei ole kuitenkaan pääteltävissä tällaista tapahtuneen. Viesteistä ei ilmene CCC Oy:n tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen. Sen sijaan KKK on lähettänyt SSS Oy:n TTT Oy:lle tekemän tarjouksen TTTlle.

Sekä syyttäjä että asianomistaja CCC Oy ovat viitanneet siihen, että TTTn ja KKKn välinen sähköpostikirjeenvaihto oli ollut poikkeuksellista ottaen huomioon olosuhteet, joissa se oli tapahtunut.
Ensinnäkin CCC Oy ja SSS Oy olivat kilpailijoita. Toiseksi TTT oli ollut vielä CCC Oy:n palveluksessa, mutta kuitenkin samaan aikaan jo tehnyt yhteistyötä SSS Oy:n KKKn kanssa. Menettelyn moitittavuuden tueksi on viitattu muun muassa CCCOy:n ja TTTn välillä solmitun työsopimuksen liitteenä olevaan salassapitosopimukseen.

Vaikka TTTn ja KKKn toiminnassa on ollut edellä mainituissa olosuhteissa kyseenalaisia piirteitä, tuomioistuinta sitoo kuitenkin syytesidonnaisuus. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n mukaan tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu.

Syyttäjä on vaatinut TTTlle rangaistusta CCCOy:n TTT Oy:lle tekemän tarjouksen sisällön ja tarjouksen sisältämien hinnoittelutietojen paljastamisesta. Tällaista ei ole kuitenkaan kirjallisen eikä henkilötodistelun perusteella näytetty tapahtuneen. Pelkästään syyttäjän ja asianomistajan viittaaman TTTn ja KKKn kyseenalaisen toiminnan perusteella tällaista ei voida katsoa tapahtuneen ottaen huomioon, ettei esitetystä todistelusta ole saatu mitään näyttöä siitä, että TTT olisi paljastanut tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen KKKlle. Käräjäoikeus toteaa vielä, että TTTn ja KKKn viesteissä mainittu ”käryn käyminen” on voinut uskottavasti liittyä myös siihen, että TTT oli siirtymässä kilpailijan eli SSS Oy:n palvelukseen ja tätä tietoa ei haluttu vielä tuossa vaiheessa CCC Oy:n tietoon.

Edellä mainituilla perusteilla syyte on hylättävä. Kohta 2 yrityssalaisuuden väärinkäyttö
Rikoslain 30 luvun 6 §:n mukaan joka oikeudettomasti 1) käyttää tässä laissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa taikka 2) hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden, on tuomittava yrityssalaisuuden väärinkäytöstä.

Syytteen teonkuvauksen mukaan KKK olisi käyttänyt työssään kohdassa 1 mainitun rikoksen kautta tietoonsa saamaa CCC Oy:n yrityssalaisuutta eli CCC Oy:n TTT Oy:lle tekemän tarjouksen sisältöä hinnoittelutietoineen. Käräjäoikeus on kohdassa 1 katsonut jääneen näyttämättä, että TTTT olisi ilmaissut kyseisen tarjouksen sisällön hinnoittelutietoineen KKKlle. Näin ollen asiassa on myös jäänyt näyttämättä, että KKKolisi menetellyt syytteen teonkuvauksen mukaisesti kohdassa 2. Syyte on myös KKKn osalta hylättävä.

Yhteisösakko

Rikoslain 9 luvun 1 §:n mukaan yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on rikoslaissa säädetty rikoksen seuraamukseksi. Rikos katsotaan luvun 3 §:n mukaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi muun muassa, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön. Rangaistusvastuun edellytyksiä koskevan luvun 2 §:n mukaan oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen.

Kuten yhteisösakkoa koskevista rikoslain säännöksistä ilmenee, sen tuomitsemisen edellytyksenä on tehty rikos. Käräjäoikeus on edellä katsonut jääneen näyttämättä KKKn syyllistyneen rikokseen. Näin ollen perustetta yhteisösakon tuomitsemiselle ei ole ja vaatimus on tässä tilanteessa hylättävä.

Yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus
Syytteiden tultua hylätyiksi, on myös niihin perustuneet vahingonkorvausvaatimukset hylättävä.

Todistelukustannukset

Asiassa syntyneet todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi asian lopputulos huomioon ottaen.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n mukaan jos syyttäjän syyte hylätään, valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

TTT on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa yhteensä 17.925,90 euroa.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus koostuu Asianajotoimisto HHHOy:n laskusta 14.165,76 euroa ja TTTn osuudesta Asianajotoimisto LLL Oy:n laskusta eli 3.760,14 euroa.

KKK on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa yhteensä 21.642,92 euroa.
Oikeudenkäyntikuluvaatimus koostuu 1/2-osuudesta Asianajotoimisto KKKn laskusta eli 18.042 euroa ja 1/3-osuudesta Asianajotoimisto LLL Oy:n laskusta eli 3.600,92 euroa.

SSS Oy on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 17.582,37 euroa (alv 0%).
Oikeudenkäyntikuluvaatimus koostuu 1/2-osuudesta Asianajotoimisto KKK Oy:n laskusta eli 14.550 euroa (alv 0 %) ja 1/3-osuudesta Asianajotoimisto LLL Oy:n laskusta eli 3.032,37 euroa (alv 0 %).
Vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksiin sisältyvä Asianajotoimisto LLL Oy:n lasku käsittää toimenpiteet esitutkinnan aikana, jolloin asianajaja MMM avusti TTTsta, KKKaa ja SSS Oy:tä.

Syyttäjä on paljoksunut TTTn oikeudenkäyntikuluvaatimusta 12.924 euroa ylittäviltä osin, KKKn osalta 9.825 euroa ylittäviltä osin ja SSS Oy:n osalta 9.825 euroa ylittäviltä osin.

Syyttäjä on vedonnut siihen, että syytteen tullessa hylätyksi, valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Korvattaviin kuluihin eivät kuulu tarpeettomat toimenpiteet tai tarpeellisista toimenpiteistä veloitetut kohtuuttoman suuret kustannukset. Vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksiin sisältyy Asianajotoimisto LLL Oy:n lasku. Laskuun on merkitty palkkion määräksi 9.630 euroa. Muita kuluja on pidettävä korvausvelvollisuuden ulkopuolisina yleiskuluina. Syyttäjä on todennut laskun työmäärän koskevan pääasiassa vastaajien yhteisen loppulausunnon laatimista esitutkinnassa, mitä määrää syyttäjä on paljoksunut. Vaaditusta määrästä hyväksyttävänä voidaan pitää 4.500 euroa ilman arvonlisäveroa, jolloin jokaisen vastaajan osuudeksi jää 1.500 euroa ilman arvonlisäveroa. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen esitutkintavaiheessa, ei käräjäoikeudella ole aihetta arvioida Asianajotoimisto LLL Oy:n laskua toisin kuin mitä syyttäjä on katsonut. Näin ollen käräjäoikeus hyväksyy syyttäjän kannanoton tältä osin ja vastaajien vaatimus on tämän ylittäviltä osin hylättävä.

Asianajotoimisto HHH Oy:n laskun osalta syyttäjällä ei ole ollut huomautettavaa. Käräjäoikeus katsoo syyttäjän tavoin, että laskua on pidettävä kohtuullisena.

Syyttäjä on paljoksunut Asianajotoimisto KKK Oy:n laskua valmistautumiseen käytetyn ajan osalta 30 tuntia ylittäviltä osin. Näin ollen syyttäjä on pitänyt hyväksyttävänä laskutettavana tuntimääränä 55,5 tuntia. Asianajaja KKK on vedonnut siihen, että hänen ja asianajaja HHHn kesken oli sovittu, että asianajaja KKKn päävastuulle kuului KKKn puolustaminen syytteen osalta, mutta lisäksi kaikkia vastaajia yhteisesti palvellut yksityiskohtainen vastaaminen ja puolustautuminen asianomistajan vahingonkorvausvaatimukseen sekä siihen liittyvän vastanäytön kerääminen ja esittäminen todistajankuulusteluineen ja asiakirjanäyttöineen. Tämän lisäksi asianajaja KKKn vastuulla oli myös SSSS Oy:yn kohdistettu yhteisösakko. Näistä syistä asianajaja KKKn erilaisiin valmistelutoimiin käyttämä aika oli väistämättä muodostunut huomattavasti suuremmaksi kuin asianajaja HHHn käyttämä aika. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä asianajaja KKKn ja asianajaja HHHn työnjako vastasi sitä, mitä KKK on todennut. Tämä työnjako on ollut perusteltua ja vähentänyt puolustuksen päällekkäistä työtä. Erityisesti asianomistajan vahingonkorvausvaatimukseen vastaaminen ja vastanäytön esittäminen on vaatinut erityistä valmistautumista eikä syyttäjän hyväksymää valmistautumiseen käytettyä aikaa voida pitää kohtuullisena. Käräjäoikeus katsoo, että asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisena valmistautumiseen ja muihin toimenpiteisiin käytettävänä aikana on pidettävä asianajaja KKKn osalta 45 tuntia. Valmistautumiseen käytetyn ajan osalta vaatimus on tämän ylittäviltä osin hylättävä. Muilta osin laskua on pidettävä kohtuullisena.

Valtion varoista maksetaan TTTlle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista yhteensä 16.025,76 euroa, mistä määrästä 14.165,76 euroa kohdistuu Asianajotoimisto HHH Oy:lle ja 1.860 euroa Asianajotoimisto LLL Oy:lle. Valtion varoista maksetaan KKKlle korvaukseksi
oikeudenkäyntikuluista yhteensä 14.694 euroa, mistä määrästä 12.834 euroa kohdistuu Asianajotoimisto KKK Oy:lle ja 1.860 euroa Asianajotoimisto LLL Oy:lle. Valtion varoista maksetaan SSS Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista yhteensä 11.850 euroa (alv 0%), mistä määrästä 10.350 euroa (alv 0%) kohdistuu Asianajotoimisto KKK Oy:lle ja 1.500 euroa (alv 0 %) Asianajotoimisto LLL Oy:lle.

Vastaajat ovat vielä vaatineet, että mikäli valtion maksettavaksi tuomittava korvaus ei kata vastaajien oikeudenkäyntikuluja täysimääräisesti, tulee CCC Oy velvoittaa korvaamaan kulut tältä osin. Asianomistaja CCC Oy on katsonut, ettei se ole missään tilanteessa vastuussa vastaajien oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta riippumatta asian lopputuloksesta.

Käräjäoikeus toteaa asianomistajan kuluvastuun olevan poikkeuksellinen ottaen huomioon valtion lähtökohtainen korvausvelvollisuus tapauksissa, joissa syyte hylätään ja asianomistajan kuluvastuuseen on katsottu suhtauduttavan pidättyvästi. CCC Oy:n vahingonkorvausvaatimukset asiassa ovat olleet huomattavat ja niiden käsittely on muodostanut prosessissa oman kokonaisuuden. Vaatimuksiin vastaamiseen on myös uskottavasti mennyt puolustukselta aikaa. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin tästä huolimatta oikeuskäytäntökin huomion ottaen, ettei kysymys ole sellaisista erityisistä kustannuksista, jotka asianomistaja tulisi velvoittaa korvamaan vastaajille. Vaatimus tältä osin hylätään.

Lopputulos
Käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.


Espoon käräjäoikeus
Os. 3. osasto
Tuomiolauselma18/121525
Asianumero R 16/2182
18.05.2018


Vastaaja
J T A KKK
Hylätty syyte

2. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö 27.04.2015


Muut lausunnot

Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan KKKlle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 14.694 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 18.6.2018 lukien.


Espoon käräjäoikeus
Os. 3. osasto
Tuomiolauselma 18/121525
Asianumero R 16/2182
18.05.2018

Vastaaja
SSS Oy

Muut lausunnot

Vaatimus yhteisösakon tuomitsemisesta on hylätty.
Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan SSS Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 11.850 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 18.6.2018 lukien.


Espoon käräjäoikeus
Os. 3. osasto
Tuomiolauselma 18/121525

18.05.2018
Asianumero R 16/2182

Vastaaja

K P E TTT

Hylätty syyte

1. Yrityssalaisuuden rikkominen 27.04.2015

Muut lausunnot

Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan TTTlle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 16.025,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 18.6.2018 lukien.

Muutoksenhaku

Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.

Asianomistaja CCC Oy on määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Syyttäjä A RRR on määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tyytymättömyyttä KKKn, SSS Oy:n ja TTTn osalta kokonaisuudessaan.

Valituksen määräpäivä: 18.06.2018
Vastavalituksen määräpäivä: 02.07.2018

Lainvoimaisuus
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Allekirjoitus
Käräjätuomari P RRR