KILPAILUKIELTOSOPIMUS

Kilpailukieltosopimus estää kilpailun samalla alalla sopimuksen aikana ja sen jälkeen. Kilpailukieltosopimus on aina ajallisesti rajoitettu. Se ei saa olla kohtuuton.

Kilpailukieltosopimuksia tehdään
1.Yrityksissä yrittäjä osakkaiden välillä
2.Yrityksissä työntekijä osakkaiden välillä
3.Työnantajan ja työntekijän välillä
4.Johtajasopimuksissa
5.Kaupallisissa esim. edustussopimuksissa ja konsultti- sekä kiinteistönvälittäjäsopimuksissa
6.Yrityskaupoissa
7.Salassapitosopimuksissa
8.Rikoslaki.

Osakassopimus sisältää usein kilpailukieltosopimuksen ja siihen liittyvän sopimussakon. Kilpailukieltosopimus voi sisältyä myös työsopimukseen. Useinmiten osakas voidaan erottaa työntekijästä selvästi. Osakas tekee työtä osakeyhtiössä yrittäjänä. Osakkaan työntekovelvollisuus sovitaan usein osakassopimuksessa. Myös suullinen sopimus on pätevä. Työntekijän työvelvoitteet sovitaan suullisesti tai kirjallisesti työsopimuksessa. Osakkaan asema on itsenäinen. Työntekijä toimii työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Toisinaan rajanvetoa on vaikea tehdä esimerkiksi, jos osakas omistaa jonkin osan yhtiön osakkeista mutta toimii samalla työntekijänä työsuhteissa. Työntekijäksi osakas muuttuu jos omistaa vähemmän kuin noin 1/8 osaa osakkeista ja on muutenkin enemmän johdon ja valvonnan alaisena. Kilpailukieltosopimus on vapaammin sovittavissa osakassopimuksessa kun taas työntekijän kilpailukieltosopimusta rajoittaa työsopimuslaki. Taustalla on perustuslain oikeus harjoittaa vapaasti ammattia ja elinkeinoa.

Perustuslain 18§
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.



1.YRITYKSISSÄ YRITTÄJÄ OSAKAS

Yrityksessä työskentelevä osakas esim. 1/3 omistajat voivat tehdä tiukankin kilpailukieltosopimusen esimerkiksi osana osakassopimuksena. Jopa kolmen vuoden mittaisia sopimuksia voi pitää pätevinä. Yli sen tarvitaan jo erittäin hyviä syitä. Kilpailukieltosopimus ei saa olla kohtuuton, josta säädetään oikeustoimilain (OikTL) 38 §:ssä.

38 § (17.12.1982/956)

Sopimus, jolla joku kilpailun estämiseksi tai rajoittamiseksi on sitoutunut olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimintaa, ei sido sitoumuksen antajaa siltä osin kuin se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintavapauttaan.

HE 247/81



2.YRITYKSISSÄ TYÖNTEKIJÄ OSAKAS

Yrityksissä työskentelevä osakastyöntekijä, joka omistaa esim. 1/8 osan osakkeista, voi sitoutua pätevästi kilpailukieltosopimukseen mutta silloin sopimusta arvioidaan osittain työsopimuslain normien pohjalta, katso seuraava kohta. Tosin jossain tilanteissa voidaan ajatella että kilpailukielto on tiukempi esim. kestoajan suhteen kuin työsopimuksen kilpailukielto. Kuitenkaan pienet osakeomistukset esim. 1/20 osa tmv. eivät annan mahdollisuutta tiukempaan kilpailukieltoon. Aina täytyy olla kuitenkin sellaista salassapidettävää liikesalaisuutta tai vastaavaa johon työntekijä on päässyt käsiksi esim. hallituksen jäsenenä.



3. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VÄLILLÄ

Työntekijä ei saa työsuhteensa aikana harjoittaa kilpailevaa toimintaa, josta voi aiheuta vahinkoa työnantajalle. Tällaisia voivat esim. olla samalla toimialalla oleva sivutoiminen itsenäinen liiketoiminta tai uuden yrityksen perustaminen. Toiminta ei ole kiellettyä, jos työnantaja on tiennyt siitä työsopimusta tehtäessä tai antanut siihen luvan.

Työnsuhteen jälkeistä aikaa varten voidaan sopia kilpailukiellosta. Sopimiseen pitää kuitenkin olla erityisen painava syy esimerkiksi työantajan toiminnan luonne, työntekijän asintuntija tai johtava asema tai työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus. Erityisen painava syy voi liittyä esim. suunnittelu- ja kehittämistehtävissä oleviin tai myyntihenkilöstöön. Aina täytyy kuitenkin olla kysymys tärkeästä liikesalaisuudesta tai vastaavasta.

Työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia saadaan sopimuksessa rajoittaa enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen joka turvaa ansiotason hänelle aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Korvaus ei ole palkkaa. Jos työsuhde päättyy tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin kilpailukielto ei astu voimaan.

Työsopimuslain TSL 3 luvussa on kilpailukieltoa ja salassapitoa koskevat ehdot

3§
Kilpaileva toiminta
Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.

Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta.

4 § (10.8.2018/597)
Liikesalaisuudet
Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Liikesalaisuuksien suojasta säädetään lisäksi liikesalaisuuslaissa (595/2018).

Liikesalaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

5 §
Kilpailukieltosopimus
Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. (10.8.2018/597)

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään.

KKO:2014:50
Työsopimus - Kilpailukielto
Robotteihin perustuvia automaatiojärjestelmiä toimittavan yrityksen palveluksessa olleen robottien ohjelmointitehtävässä toimineen insinöörin työsopimuksessa oli ollut kilpailukieltoehto, joka rajoitti hänen oikeuttaan neljän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa. Kysymys siitä, oliko kilpailukieltosopimuksen solmimiseen ollut työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy. (Ään.)
TSL 3 luku 5 §


Vuodelta 2009 hovioikeuden kirjoitussarjan kirjoitus Jussi Heiskanen kilpailukieltosopimuksen käsite.



Kilpailukiellosta on sen laajan käytön johdosta työsopimuspuolella muutospaineita.



Kilpailukiellon käytöstä on TEM selvitys 2018





4. JOHTAJASOPIMUKSET

Johtajasopimuksissa missä ei sovelleta työsopimuslakia (ei olla työnantajan johdon ja valvonnan alla) voidaan sopia vapaammin kilpailukiellosta. Silloinkin noudatetaan työsopimuslain periaatteita (kohdassa 3 edellä) mutta esimerkiksi kestoaika voi olla pidempi.




5. KAUPALLISET SOPIMUKSET

Kauppaedustajat

Kauppaedustajalain 31§

mukaan sopimus, jolla rajoitetaan kauppaedustajan toimintaa edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen, sitoo kauppaedustajaa vain siltä osin kuin se on tehty kirjallisesti ja koskee kauppaedustajalle osoitettua aluetta tai asiakaspiiriä ja koskee vastaavanlaisia tavaroita kuin edustussopimus. Kiellon maksimikesto on kaksi vuotta.


Konsultit ja kiinteistövälittäjät

Kiinteistönvälitysalalla käytetään paljon kilpailukieltoa. Sitovaksi on katsottu asiakkaisiin rajoitettu kilpailukieltosopimus, jossa on kohtuullinen kestoaika ja kohtuullinen sopimussakko. Myös koulutuskorvaus voi tulla riitaiseksi kuten alla.

KKO:2019:28

Työsopimus – Työsopimuksen ehdot – Koulutuskustannukset – Kilpailukielto – Kohtuuttomat ehdot – Sopimusehdon sovittelu
A oli lokakuussa 2013 allekirjoitetun työsopimuksen perusteella työskennellyt B Oy:n palveluksessa provisiopalkkaisena kiinteistönvälittäjänä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsopimuksen ehdon mukaan A oli velvollinen korvaamaan B Oy:lle sellaiset LKV-tutkintoon ja muuhun erikoistumiseen tähtäävistä koulutuksista aiheutuneet kustannukset, jotka olivat syntyneet 24 kuukauden aikana ennen työsuhteen päättymistä, jos hän aloitti kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä kilpailevan välitystoiminnan. A oli irtisanonut työsopimuksen päättymään tammikuussa 2015 ja siirtynyt kilpailevan yhtiön palvelukseen. B Oy oli tämän jälkeen vaatinut A:lta sopimusehdon perusteella korvausta koulutuskustannuksista.
Korkein oikeus katsoi, että asiassa ei ollut sovellettava kilpailukieltosopimusta koskevaa työsopimuslain 3 luvun 5 §:ää. Työsopimukseen sisältyvän ehdon soveltaminen oli kuitenkin kohtuutonta, kun huomioon otettiin muun muassa koulutuksen laatu, sovitun korvauksen määrä, korvausvelvollisuuden ajallinen kesto ja A:n palkkaus. (Ään.)
TSL 3 luku 5 §
TSL 10 luku 2 §

KKO:2003:19

Kiinteistönvälitysliikkeen työntekijä oli työsopimuksessaan sitoutunut kuuden kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä lukien olemaan muun muassa vastaanottamatta kiinteistönvälitystoimintaan liittyviä toimeksiantoja henkilöiltä, jotka olivat olleet liikkeen asiakkaita työsopimuksen päättyessä tai työsopimuksen päättymistä lähinnä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla sopimuslauseke katsottiin työsopimuslain 16 a §:ssä (724/1990) tarkoitetuksi kilpailukieltosopimukseksi, jonka tekemiseen oli ollut laissa edellytetty työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. (Ään.)
TSL 16 a § (724/1990)



Tavarantoimitus tai -valmistus

Jakelu-, tuotanto ja valmistussopimuksiin voidaan liittää kilpailukieltoehtoja. Ne ovat päteviä mutta niitä saattaa rajoittaa kilpailulainsäädäntö. Kiellettyä on määrätä jälleenmyyntihinta, rajoittaa alueita, rajoittaa ostajia jne.

Katso tarkemmin KKV sivuilta.





6. YRITYSKAUPAT

Yrityskauppasopimukseen liitetään usein ehto, ettei myyjä saa kilpailla suoraan eikä välillisesti ostajan kanssa. Silloinkaan kilpailukielto ei saa olla laajempi kuin on välttämätöntä sen tarkoituksen toteuttamiseksi. Käytetyt ja hyväksytyt ajat ovat normaalisti 1-5 vuotta.

Euroopan komission ns. liitännäisrajoitustiedonannossa määritellään tarkemmin, milloin yrityskauppasopimukseen sisällytettyä kilpailukieltoehtoa voidaan pitää sallittuna. Jos kilpailukieltoehto täyttää tiedonannon vaatimukset niin keston, asiallisen ja alueellisen laajuuden kuin kohdehenkilöidenkin osalta, sitä voidaan pitää lähtökohtaisesti tarpeellisena kaupan kohteen arvon säilyttämiseksi. Jos ehto puolestaan ei täytä vaatimuksia, se voi muuttua kielletyksi kilpailunrajoitukseksi. Tällöin ehdosta voi tulla pätemätön, ja se voi johtaa jopa sanktioihin. Jos yrityskauppasopimukseen sisällytetään rekrytointikielto, sitä arvioidaan samoin kuin yrityskauppasopimuksen kilpailukieltoa. Tällainen kielto voi koskea vain aktiivista rekrytointia ja avainhenkilöitä.

Kilpailuviraston ratkaisu vuodelta 2000

Kilpailukiellon kestoajan enimmäispituus arvioidaan tapauskohtaisesti. Kilpailukiellon enimmäispituutena on useimmissa tapauksissa pidettävä viittä vuotta. EY:n tuomioistuimen ja komission yrityskauppoihin liittyvien kilpailukieltojen arviointia koskevan soveltamiskäytännön mukaan viiden vuoden kilpailukieltoaikaa on pidettävä kohtuullisena yrityskaupoissa, joissa siirtyy yrityksen tietotaito, maine ja asiakaspiiri. Jos yrityskaupassa siirretään uudelle omistajalle vain yrityksen maine ja asiakaspiiri, kahta vuotta on pidetty hyväksyttävänä kilpailukiellon pituutena. Mikäli yrityskaupan kohteena on pelkkä yrityksen esineellinen omaisuus, ei myyjälle asetettua kilpailukieltoa ole pidetty EY:n oikeuskäytännössä hyväksyttävänä ostajan suojaamiseksi kilpailulta. Kilpailuvirasto katsoo, että EY:ssä noudatettuja periaatteita voidaan seurata myös silloin, kun harkitaan, tuleeko kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohtaa soveltaa yrityskauppaan liittyvään kilpailukieltolausekkeeseen. Samalla kannalla on ollut kilpailuneuvosto, kun se on 22.1.1999 tekemässään JS:n ja Kotipizza Oy:n välistä kilpailukieltoa koskevassa päätöksessään (Dno 8/359/98) todennut muun muassa, että EY:n kilpailuoikeudessa enimmillään viiden vuoden kilpailukieltolauseketta pidetään yleisesti hyväksyttävänä, mikäli kaupassa siirtyy maineen ja asiakaspiirin ohella myös olennaista tietotaitoa. Kilpailuneuvosto on em. päätöksessään todennut, että kyseiset EY:n kilpailuoikeudessa vakiintuneet aikarajat ovat lähtökohtana myös harkittaessa kilpailukiellon sallittua enimmäispituutta kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan kannalta ja niitä pidemmät kilpailukiellot edellyttävät erityisiä syitä.

Kilpailuvirasto Kilpailunrajoitukset toimitus- ja jakelusopimuksissa.



Liitännäisrajoitustiedonanto 2005/C 56/03:

A.Kilpailukieltolausekkeet
18. Myyjälle yrityksen tai sen osan luovutuksen yhteydessä asetettavat kilpailukieltovelvoitteet voivat ollakeskittymän toteuttamiseen suoraan liittyviä ja sen kannalta välttämättömiä. Ostajaa on jossain määrinsuojeltava myyjän taholta tulevalta kilpailulta, jotta se saisi siirretyn omaisuuden täydessä arvossaan,voisi varmistaa asiakasuskollisuuden ja omaksua taitotiedon ja hyödyntää sitä. Tällaiset kilpailukielto-lausekkeet takaavat, että ostaja saa siirretyn omaisuuden täydessä arvossaan, mihin tavallisesti sisältyysekä aineellinen että aineeton omaisuus, kuten myyjän saavuttama liikearvo eli goodwill tai myyjänkehittämä taitotieto (3). Edellä mainitut eivät ole ainoastaan keskittymään suoraan liittyviä vaan myössen toteuttamisen kannalta välttämättömiä osia, koska voidaan kohtuudella olettaa, että ilman niitäyrityksen tai sen osan myynti ei onnistuisi.
19. Tällaisia kilpailukieltolausekkeita voidaan perustella oikeutetulla tavoitteella eli keskittymän toteutumi-sella vain, jos niiden kesto, maantieteellinen ulottuvuus, asiasisältö ja kohdehenkilöt eivät ole suhteet-tomia kyseisen tavoitteen saavuttamiseen nähden (4).
20. Kilpailukieltolausekkeet ovat perusteltuja enintään kolmen vuoden ajan (5), jos yrityksen luovutukseensisältyy asiakasuskollisuuden siirto sekä liikearvon että taitotiedon muodossa (6). Jos luovutukseensisältyy ainoastaan liikearvoa, kilpailukieltolausekkeet ovat perusteltuja enintään kahden vuodenajan (7).
21. Sitä vastoin kilpailukieltolausekkeita ei voida pitää välttämättöminä, jos luovutus käytännössä rajoittuuaineelliseen omaisuuteen (kuten maa-alueisiin, rakennuksiin tai laitteisiin) tai yksinoikeuteen perustu-viin immateriaalioikeuksiin (joiden haltijat voivat ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, jos luovuttajarikkoo kyseisiä oikeuksia
22. Kilpailukieltolausekkeen maantieteellisen soveltamisalan on rajoituttava alueeseen, jolla myyjä ontarjonnut kyseisiä tuotteita tai palveluja ennen luovutusta, koska ostajaa ei tarvitse suojella myyjäntaholta tulevalta kilpailulta alueilla, joilla myyjä ei ole aiemmin toiminut (8). Kyseistä maantieteellistäsoveltamisalaa voidaan kuitenkin laajentaa alueille, joilla myyjä suunnitteli toiminnan aloittamistakaupan tekohetkellä edellyttäen, että se oli jo investoinut tätä varten.
23. Kilpailukieltolausekkeiden on lisäksi rajoituttava tuotteisiin (parannetut versiot, uudistetut tuotteet jaseuraajamallit mukaan luettuina) ja palveluihin, joista luovutetun yrityksen taloudellinen toimintamuodostuu. Tähän voivat sisältyä tuotteet ja palvelut, jotka kaupan tekohetkellä olivat jo pitkälle kehi-tettyjä, tai loppuun kehitetyt tuotteet, joita ei vielä markkinoida. Suojelua myyjän taholta tulevaltakilpailulta sellaisilla tuote- tai palvelumarkkinoilla, joilla luovutettu yritys ei toiminut ennen luovu-tusta, ei katsota tarpeelliseksi (1).
24. Myyjä voi antaa itseään, tytäryhtiöitään ja kauppaedustajiaan koskevia sitoumuksia. Velvoitettakohdistaa samanlaisia rajoituksia muihin tahoihin ei kuitenkaan pidetä keskittymän toteuttamiseensuoraan liittyvänä ja sen kannalta välttämättömänä. Tämä koskee erityisesti lausekkeita, jotka rajoittai-sivat jälleenmyyjien tai käyttäjien mahdollisuuksia harjoittaa tuontia tai vientiä.
25. Lausekkeita, jotka rajoittavat myyjän oikeutta ostaa tai omistaa osakkeita yrityksessä, joka kilpaileeluovutetun liiketoiminnan kanssa, pidetään keskittymän toteuttamiseen suoraan liittyvinä ja senkannalta välttämättöminä samoin edellytyksin kuin edellä esitettiin kilpailukieltolausekkeiden kohdalla,elleivät lausekkeet estä myyjää ostamasta tai omistamasta osakkeita pelkästään sijoituskohteena anta-matta tälle suoraan tai välillisesti johtotehtäviä tai olennaista vaikutusvaltaa kilpailevassa yrityksessä (2).
26. Henkilöstön värväämistä rajoittavilla ja salassapitovelvoitetta koskevilla lausekkeilla on vastaavanlainenvaikutus ja sen vuoksi niitä arvioidaan samankaltaisella tavalla kuin kilpailukieltolausekkeita (3).



7. SALASSAPITOSOPIMUKSET

Usein salassapitosopimus saattaa sisältää myös kilpailukieltoa rajoittavia ehtoja, joten salassapitosopimukset (NDA, Non Disclosure Agreement) on syytä lukea tarkaan läpi. Salassapitosopimusta arvioidaan nältä osin samalla tavalla kuin kilpailukieltosopimuksia.



8. RIKOSLAKI

Rikoslain 30 luvussa säädetään rangaistavaksi yrityssalaisuuden hyödyntäminen ja käyttäminen.

Rikoslaki 30 luku

5 § (10.8.2018/605)
Yrityssalaisuuden rikkominen

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan liikesalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista liikesalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa

1) ollessaan toisen palveluksessa,

2) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä,

3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai

4) yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä,

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, yrityssalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tämä pykälä ei koske tekoa, johon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu on ryhtynyt kahden vuoden kuluttua palvelusaikansa päättymisestä.

Yritys on rangaistava.

6 § (10.8.2018/605)

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö

Joka oikeudettomasti

1) käyttää tässä laissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle kuuluvaa liikesalaisuutta elinkeinotoiminnassa taikka

2) hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden,

on tuomittava yrityssalaisuuden väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi

Esimerkki Nokian renkaat yrityssalaisuuden rikkominen: https://oikeus.fi/hovioikeudet/turunhovioikeus/fi/...
Pirkanmaan käräjäoikeus oli tuominnut kymmenen entistä Nokian Renkaiden työntekijää yrityssalaisuuden rikkomisista, yrityssalaisuuden rikkomisten yrityksistä sekä yrityssalaisuuden väärinkäytöistä vankeus- ja sakkorangaistuksiin. Kahdeksan vastaajaa oli tuomittu ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelivat 6 kuukauden ja 1 vuoden 6 kuukauden välillä, ja kaksi vastaajaa oli tuomittu sakkorangaistuksiin. Lisäksi käräjäoikeus oli tuominnut vastaajayhtiön Black Donuts Engineering Oy:n (BDE) 300.000 euron yhteisösakkoon sekä menettämään valtiolle rikoshyötynä 537.500 euroa. Nokian Renkaat Oyj:n käräjäoikeudessa esittämät, yhteensä 6.000.000 euron vahingonkorvausvaatimukset käräjäoikeus oli kokonaisuudessaan hylännyt.
Asiassa otettiin vastaan laajasti todistelua 40 päivää kestäneessä pääkäsittelyssä.

Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen pääosin muuttamattomana syyksi luettujen rikosnimikkeiden osalta mutta muutti syyksilukemisia syytekohtien sisällä. BDE:n toimitusjohtajana toimineen vastaajan pääsyyte, jonka mukaan tämä olisi muun ohessa toimitusjohtaja-asemassaan hyväksymällä Nokian Renkaiden yrityssalaisuuksien käyttämisen BDE:n elinkeinotoiminnassa syyllistynyt yrityssalaisuuden väärinkäyttöön, hylättiin. Toimitusjohtajalle käräjäoikeudessa tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus lievennettiin sakkorangaistukseksi.

Kahden vastaajan ehdolliset vankeusrangaistukset pysytettiin sellaisinaan, ja neljä vastaajaa tuomittiin lyhyempiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin kuin käräjäoikeudessa. Vankeusrangaistusten pituudet vaihtelivat 4 kuukauden ja 1 vuoden välillä. Kahden vastaajan sakkorangaistuksia alennettiin. Lisäksi hovioikeus kumosi kahden vastaajan liiketoimintakiellot, alensi BDE:n yhteisösakon määrän 100.000 euroon ja arvioi BDE:n saaman rikoshyödyn määräksi 556.800 euroa. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus hylkäsi Nokian Renkaat Oyj:n vahingonkorvausvaatimukset kokonaisuudessaan.