Kilpailukielto työsopimuksessa, saako sen noudattamiselle turvaamistoimen ja uhkasakon?

Turvaamistoimi tarkoittaa tuomioistuimelta haettavaa päätöstä, jonka ulosotto laittaa täytäntöön. Sitä voi hakea jonkin oikeuden turvaamiseksi oikeudenkäynnin ajaksi. Tällaisia voivat olla takavarikko, myymis-ja hukkaamiskielto, kielto tehdä jotain jne. Siitä on normit oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa

Linkki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/173400... ulosottokaaren 8 luvussa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705#L8.

Tapauksessa on kysymys siitä, onko työnantajalla sellainen oikeus vaatia työsopimukseen perustuvan kilpailukiellon noudattamista, että sen turvaamiseksi voidaan myöntää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu turvaamistoimi. Mikäli näin voidaan menetellä, on lisäksi arvioitava, täyttyykö turvaamistoimen vaaraedellytys tässä tapauksessa. Jos vastaus tähänkin on myönteinen, kysymys on vielä turvaamistoimen aiheuttaman haitan kohtuullisuutta koskevasta arvioinnista.

K***o on irtisanoutunut 1.1.2020 tehtävästään M Oyj:llä, jossa K***o on toiminut Mn hallituksen nimittämänä johtoryhmän jäsenenä. K***on johtajasopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta, joten se on voimassa 1.7.2020 saakka. K***on irtisanouduttua M oli vapauttanut hänet työntekovelvollisuudesta, mutta edellyttänyt K***on olevan käytettävissä irtisanomisajan.

M oli kirjeellään K***olle 2.1.2020 muistuttanut tätä kilpailukieltovelvollisuudesta ja edellyttänyt kiellon noudattamista. K***o oli kirjeen saatuaan ilmoittanut siirtyvänsä heinäkuussa 2020 tanskalaisen FLS A/S (FLS) nimisen yrityksen palvelukseen ja kilpailijan maksavan sopimussakon hänen puolestaan, minkä jälkeen kilpailija oli tiedottanut K***on siirtymisestä sen palvelukseen.

M on vaatinut, että käräjäoikeus kieltää K***oa 500.000 euroon sakon uhalla ennen 2.1.2021 aloittamasta ja/tai jatkamasta suoraan tai epäsuorasti työskentelemästä ja/tai tarjoamasta palveluja FLS:lle, sen kanssa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle tai muulle Mn kanssa kilpailevalle taholle.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (vaaraedellytys), tuomioistuin voi muun ohella sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin. Pykälän 2 momentin nojalla tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa. Pykälän 3 momentin nojalla kiellon tai määräyksen voimaantulo edellyttää, että hakija hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

Turvattaviin etuuksiin nähden käräjäoikeus katsoo, ettei turvaamistoimen määräämisestä voi katsoa aiheutuvan K***olle kohtuutonta haittaa. Mikäli turvaamistoimea ei myönnetä, M jää vaille sitä oikeutta ja suojaa, josta se on K***on kanssa Johtajasopimuksessa sopinut. Käräjäoikeus kieltää M K***oa 500.000 euron sakon uhalla ennen 2.1.2021 aloittamasta ja/tai jatkamasta suoraan tai epäsuorasti työskentelemästä ja/tai tarjoamasta palveluita kilpailijalle.

M K***o on vaatinut hovioikeudessa, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että M Oyj velvoitetaan korvaamaan K***olle hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa korkoineen. Hovioikeus on 28.4.2020 hylännyt K***on pyynnön täytäntöönpanon keskeyttämiseksi.
Hovioikeuden mukaan korkeimman oikeuden käytännöstä ei ole löydettävissä tapauksia, joissa olisi ollut kysymys turvaamistoimen määräämisestä työsopimuksessa olevan kilpailukieltoehdon suojaksi. Korkein oikeus on kuitenkin katsonut oikeuskäytännössään, että turvaamistoimea ei voitu määrätä tilanteessa, jossa työnantajaa olisi kielletty purkamasta työntekijän työsopimus (KKO 1999:53). Tapauksessa vaade ei ollut Suomen aineellisen oikeuden mukainen.

Lisäksi oikeuskirjallisuudessa on esitetty eriäviä näkökantoja siitä, voidaanko kilpailukieltolausekkeita tehostaa turvaamistoimella. Turvaamistoimea vastaan esitettyjen näkemysten mukaan näin ei voitaisi menetellä, koska työsopimuslaissa ei ole sellaisia säännöksiä, joiden perusteella tuomioistuin voisi kieltää työntekijän kilpailukieltosopimuksen vastaisen toiminnan (Mauri Saarinen, Työsuhdeasioiden käsikirja, 2013, s. 805).

Hovioikeus toteaa, että kilpailukieltosopimukseen sisältyvä kielto työskennellä kilpailevan työnantajan palveluksessa ehdon voimassaoloaikana on sinänsä sellainen negatiivinen sopimusvelvoite, jonka noudattamista voidaan tehostaa kieltotuomiolla. Hovioikeuden mukaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n perusteella voidaan hakea turvaamistoimea, jolla kilpailukieltoa koskevan velvoitteen rikkominen voidaan kieltää väliaikaisesti.

Verrattaessa yhtäältä K***olle aiheutuvaa taloudellista haittaa ja asetetun vakuuden suuruutta sekä toisaalta turvattavan oikeuden merkitystä Mlle, turvaamistoimen määräämisestä ei voida katsoa aiheutuvan K***olle kohtuutonta haittaa hovioikeuden mukaan. Edellä mainitun perusteella hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ole aihetta muuttaa.

Hakusanat: turvaamistoimi, johtajasopimus, kilpailukielto, vakuus

KKO 1999:53, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1999/19990053
KKO 2016:14, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2016/20160014
KKO 1998:143, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1998/19980143
KKO 2000:94, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000094
KKO 2003:118, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2003/20030118
KKO 2005:117, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050117
KKO 2018:61, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2018/20180061
KKO 2019:34, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2019/20190034
KKO 2020:50, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2020/20200050

Helsingin hovioikeus
Päätös Nro 972
Antamispäivä 2.7.2020
Diaarinumero S 20/929

Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 27.3.2020 nro 15030 (liitteenä)

Asia
Turvaamistoimi

Valittaja
M K***o

Vastapuoli
M Oyj

Asian käsittely hovioikeudessa
Hovioikeus on 28.4.2020 hylännyt M K***on pyynnön täytäntöönpanon keskeyttämiseksi.

M K***olle on 11.5.2020 myönnetty jatkokäsittelylupa.
Salassapito

Käräjäoikeus on 27.3.2020 antamallaan päätöksellä määrännyt 17.1.2020 laaditun turvaamistoimihakemuksen merkityiltä osin sekä kirjalliset todisteet Executive Agreement by and between M Oyj and M K***o (H1), K***on irtisanomisilmoitus (H4), Mn kirje K***olle 2.1.2020 (H5), varatuomari P K***sen kirje M Oyj:lle 13.1.2020 (H7) ja H J***sen kirjallinen todistajankertomus 16.1.2020 (kirjallisen todisteen H7 liite 1) kokonaisuudessaan pidettäväksi salassa 17.1.2045 saakka.

M Oyj (jäljempänä myös M) on pyytänyt, että sen 24.4.2020 päivätty lausuma hovioikeudelle ja 29.5.2020 päivätty vastaus hovioikeudelle määrätään merkityiltä osin salassapidettäviksi sekä hovioikeudessa nimetty uusi kirjallinen todiste M K***on sähköposti 18.5.2020 E S***älle ja sen liitteenä ollut kirje (kirjallinen todiste H9) määrätään kokonaisuudessaan salassapidettäväksi.

Salassapidettäviksi vaaditut osiot sisälsivät sellaisia tietoja K***on ja Mn välisen johtajasopimuksen sisällöstä ja osapuolten välisestä sopimussuhteesta, joita Mn kilpailijat voisivat hyödyntää kilpaillessaan osaamisesta ja henkilöstöresursseista. Kysymys oli liikesalaisuuksiksi määritellyistä taloudellisluonteisista kaupankäynnin alaan kuuluvista yritysten salaisuuksista.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10
§:n mukaan tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Salassa pidettäviksi pyydetyt asiakirjat tai niiden osat sisältävät sellaisia liikesalaisuuksia, joiden julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Näin ollen Mn 24.4.2020 päivätty lausuma ja 29.5.2020 päivätty vastaus merkityiltä osin sekä kirjallisena todisteena oleva M K***on sähköposti 18.5.2020 E S***älle ja sen liitteenä ollut kirje (kirjallinen todiste H9) määrätään kokonaisuudessaan salassapidettäviksi 25 vuodeksi asian vireilletulosta lukien eli 17.1.2045 saakka.

Hovioikeus toteaa, että siltä osin kuin edellä mainituista asiakirjoista ilmenevät tiedot ovat ratkaisun perustelemiseksi tarpeellisia, niitä saa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 26 §:n 1 momentin nojalla ottaa julkiseen ratkaisuun. Hovioikeuden ratkaisu on kokonaisuudessaan julkinen.


Valitus

M K***o on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että M Oyj velvoitetaan korvaamaan K***olle hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa korkoineen.

K***on ja Mn välisessä johtajasopimuksessa oli sovittu kuuden kuukauden kilpailukiellosta. Kiellon rikkomisen seuraamukseksi oli määrätty kuuden kuukauden palkkaa vastaava sopimussakko.

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla kilpailukiellon rikkomisen seuraamuksena oli vahingonkorvaus tai vaihtoehtoisesti voitiin sopia vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta. Tässä tapauksessa ei ollut sovittu mistään muista seuraamuksista kuin sopimussakosta. Lakiin perustumattomia seuraamuksia ei voitu vaatia turvaamistoimenpiteenä (KKO 1999:53). Pääasiassa vaateena oli esitetty työn tekemisen kieltäminen. Pääasiassa ei ollut saatavissa sellaista kieltotuomiota, joka voitiin turvaamistoimella määrätä pantavaksi ulosotossa täytäntöön (KKO 2016:14). Turvaamistoimelta puuttui vaade- edellytys.

Turvaamistoimella ei tullut myöntää täysimääräisesti sitä oikeutta, mitä pääasiassa voitiin saada, etenkin kun pääasian käsittelyn välimiesmenettelyssä voitiin ennakoida kestävän vuoden 2020 loppuun. K***olle aiheutuisi turvaamistoimen myöntämisestä merkittävää taloudellista rasitusta ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. K***on työsuhde päättyy 1.7.2020. Johtajasopimuksen tarkoittama kuuden kuukauden rauhoitusaika entisen ja uuden työnantajan välissä oli tosiasiassa jo toteutunut, kun K***o oli vapautettu kaikista työtehtävistään vuoden 2020 alussa tapahtuneen irtisanoutumisen jälkeen. Samalla pääsy kaikkeen Mn aineistoon oli estetty.

Professori N B***unin antaman asiantuntijalausunnon mukaan tässä tapauksessa ei voitu antaa sellaista suoritus- tai kieltotuomiota, jolla kiellettäisiin kilpaileva toiminta työsuhteen päättymisen jälkeen. Professori H H***an lausunnon mukaan tässä tapauksessa ainoa mahdollinen seuraamus sopimusrikkomuksesta oli sopimussakko. Professori M T***sen lausunnon mukaan turvaamistoimi ei ollut mahdollinen kilpailevan työsopimuksen tekemisen tai kilpailevalle työnantajalle tehdyn työnteon estämiseksi johtajasopimuksen kilpailukieltoehdon ollessa voimassa.

Se, että M sai nauttia koko pääasian käsittelyn ja kilpailukiellon voimassaolon ajan uhkasakon tuomasta sopimussakkoon verrattuna moninkertaisesta taloudellisesta edusta, oli turvaamistoimisääntelyä koskevien periaatteiden vastaista. Turvaamistoimiasia oli käräjäoikeudessa käsitelty summaarisesti perustelematta sitä, oliko pääasiassa edes mahdollista antaa kieltotuomio.


Vastaus

M Oyj on vaatinut, että K***on valitus hylätään. Lisäksi M on vaatinut, että K***on oikeudenkäyntikuluvaatimus jätetään ensisijaisesti tutkimatta tai toissijaisesti hylätään.

Käräjäoikeuden ratkaisu oli oikea. Turvaamistoimen edellytykset olivat täyttyneet eikä sen myöntämisestä aiheutunut K***olle kohtuutonta haittaa. K***on oikeudenkäyntikuluvaatimus oli jätettävä tutkimatta, sillä se tuli ratkaista pääasian yhteydessä. Vaatimus oli joka tapauksessa hylättävä.

Vaade-edellytys täyttyi tässä asiassa selvästi. Sopimussakon tarkoituksena oli osaltaan varmistaa, että kilpailukieltoa noudatettiin. Työsopimuslaissa oli säädetty ainoastaan vahingonkorvauksen ja sopimussakon välisestä suhteesta, millä ei ollut merkitystä arvioitaessa työnantajan oikeutta vaatia kilpailukieltovelvoitteen noudattamista eli kieltotuomiota. K***n ja Mn välisen johtajasopimuksen yksiselitteinen tarkoitus oli ollut, että K***o pidättäytyi kilpailevasta toiminnasta tai sen valmistelusta kuuden kuukauden ajan sopimuksen päättymisestä. Sopimussakko ei ollut sopimuksen mukaan kilpailukieltovelvoitteen ainoa mahdollinen seuraamus eikä K***o voinut sen mukaan vapautua velvoitteestaan maksamalla sopimussakon.

Esitetyt asiantuntijalausunnot olivat käsitelleet johtajasopimuksen kilpailukieltolausekkeen tulkintaa sen sijaan, että niissä olisi esitetty näkemys siitä, miten lakia oli sovellettava. Professori H***an ja professori B***nin lausunnoissa ei edes väitetty, että laki esti kilpailukieltovelvoitteen täytäntöönpanon kieltotuomiolla. Professori H***a vaikutti olevan tulkinnassaan Mn kannalla, kun hän oli todennut, ettei ollut mahdotonta, että kilpailukieltoon vetoava osapuoli vaati velvoitteen noudattamista ja sen mukaisesti kilpailun lopettamista. Professori T***sen lausunnossa esitetyt tulkinnat siitä, ettei työsopimuslaki mahdollistanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaista kieltoa olivat virheelliset.
Ratkaisussa KKO 2016:14 oli ollut kysymys työtuomioistuimen toimivallasta. Mn ja K***on välinen pääasia oli ratkaistavana välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeudella oli toimivalta välitystuomiolla kieltää K***oa rikkomasta kilpailukieltovelvoitettaan, joten asiassa oli annettavissa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettu ratkaisu. Asiassa oli kysymys negatiivisen sopimusvelvoitteen noudattamisen vaatimisesta ja sen täytäntöönpanosta, ei henkilökohtaisen työsuorituksen tai oikeudettomasti päätetyn työsuhteen voimaan palauttamisen vaatimisesta.

Turvaamistoimiasia oli käsitelty käräjäoikeudessa normaaliin tapaan kirjallisessa menettelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa. K***o ei ollut käräjäoikeudessa edes vaatinut muunlaista käsittelyä.

K***o oli solminut uuden johtajasopimuksen Mn kilpailijan kanssa ja alun perin ilmoittanut siirtyvänsä yhtiön palvelukseen heinäkuussa 2020 ennen kilpailukieltovelvoitteensa päättymistä. Vaaraedellytyksen täyttyminen oli selvää. K***olla oli ollut käytettävissään tietoja, jotka koskivat Mn liikesalaisuuksia. K***o oli 18.5.2020 ilmoittanut Mlle, ettei hän aikonut siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen ennen 2.1.2021. Ilmoituksesta huolimatta vaaraedellytys täyttyi, koska oli edelleen mahdollista, että K***o aloittaisi kilpailukieltovelvoitteensa vastaisen toiminnan aiemmin. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa oli vakiintuneesti katsottu, että vaaraedellytys täyttyi lähtökohtaisesti jo hakijan väitteen perusteella (KKO 2019:10). Vastapuolen ilmoitusta siitä, ettei tämä aikonut menetellä hakijan oikeutta vaarantavalla tavalla, ei ollut katsottu riittäväksi osoitukseksi siitä, että vaaraa olisi pidettävä mahdottomana tai varsin epätodennäköisenä. K***o oli lisäksi aikaisemmin ilmoittanut Mlle, ettei johtajasopimuksen mukaisella sopimussakolla ollut hänelle taloudellista merkitystä, koska uusi työnantaja maksaisi sen.

K***o oli vastannut tietyn liiketoiminta-alueen osalta Mn ja O Oyj:n väliseen yhdistymiseen liittyvän integraation suunnittelun johtamisesta. K***o oli työskennellyt Mssa strategisesti keskeisessä asemassa ja saanut tietoonsa liikesalaisuuksia. Kilpailukiellon rikkominen aiheuttaisi Mlle suurta, kauaskantoista ja osin peruuttamatonta vahinkoa. Turvaamistoimi estäisi K***oa aloittamasta kilpailijan palveluksessa ennen 2.1.2021. Mikäli turvaamistoimi osoittautuisi tarpeettomaksi, K***olle mahdollisesti aiheutuvan vahingon määrä oli ennakoitavissa ja korvattavissa, mitä turvaamaan M oli asettanut K***on hyväksymän 250.000 euron vakuuden. K***on ilmoituksen 18.5.2020 myötä oli selvää, ettei turvaamistoimi voinut aiheuttaa K***olle minkäänlaista tai ainakaan kohtuutonta haittaa.


Lisälausumat

K***o on 5.6.2020 toimittanut lausuman Mn hovioikeudessa nimeämistä uusista kirjallisista todisteista ja esittänyt seuraavaa.

K***o oli ilmoituksellaan 18.5.2020 vahvistanut noudattavansa kilpailukieltoa. K***o oli myös ryhtynyt toimiin, jotka osoittivat, ettei hän tullut aloittamaan työskentelyä uudella työntantajalla ennen kuin kuusi kuukautta oli kulunut irtisanomisajan päättymisestä. K***o oli 26.5.2020 sopinut uuden työnantajansa kanssa työskentelyn aloittamisesta 4.1.2021. Uusi työnantajayhtiö oli sisäisellä tiedotteellaan ilmoittanut, että K***o aloittaisi tehtävässään aiemmin ilmoitetusta poiketen vasta tammikuussa 2021 K***on aiemman työsopimuksen johdosta. K***o oli 23.5.2020 ilmoittautunut Uudenmaan TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittaen nykyisen työsuhteensa päättyvän 1.7.2020. Vaaraedellytys ei täyttynyt.

K***o ei ollut vastustanut vakuuden asettamista.

K***o oli ryhtynyt kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka osoittivat, ettei turvaamistoimelle enää ollut perustetta. Syytä, jonka vuoksi kieltomääräys oli annettu, ei enää ollut. Turvaamistoimi oli peruutettava.

M on 10.6.2020 toimittanut lausuman K***on hovioikeudessa nimeämistä uusista kirjallisista todisteista ja esittänyt seuraavaa.

Vaaraedellytys oli edelleen olemassa. K***on tähänastisen käytöksen ja toimenpiteiden perusteella oli todennäköistä, että K***o ryhtyisi toimimaan kilpailukiellon vastaisesti, mikäli turvaamistoimi kumottaisiin. K***o oli tammikuussa 2020 ilmoittanut siirtyvänsä Mn kilpailijan palvelukseen jo heinäkuussa 2020 ja kilpailijan maksavan sopimussakon hänen puolestaan, minkä jälkeen kilpailija oli tiedottanut K***on siirtymisestä sen palvelukseen. K***on toukokuussa 2020 lähettämä kirje ja työskentelyn aloitusajankohtaa koskeva sopimusmuutos eivät poistaneet haitan vaaraa. Mikäli K***on aitona tarkoituksena oli noudattaa kilpailukieltoa, hänellä ei ollut syytä jatkaa käsiteltävänä olevaa turvaamistoimiasiaa tai vireillä olevaa välimiesmenettelyä. K***o oli maksanut oman välimiesmenettelyyn liittyvän huomattavan ennakkomaksunsa. Mikäli turvaamistoimi kumottaisiin, K***on ja uuden työnantajan olisi helppo muuttaa sopimuksen aloitusajankohtaa taikka tiedottaa aloitusajankohdan muuttumisesta sisäisesti uudelleen. K***o voisi myös tarjota palveluja kilpailijalle olematta siihen työsuhteessa. Myöskään yhtiön sisäinen tiedote ei poistanut haitan vaaraa. K***on aloittamisen siirtymisestä ei ollut tiedotettu julkisesti pörssitiedotteella eikä muutosta ollut muutoinkaan julkistettu.

Todistelu

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiinsa. M on lisäksi vedonnut uusina kirjallisina todisteina Helsingin ulosottoviraston päätökseen 5.4.2020 vakuuden hyväksymisestä (kirjallinen todiste H8), M K***on sähköpostiin 18.5.2020 E S***älle ja sen liitteenä olevaan kirjeeseen (kirjallinen todiste H9). K***o on lisäksi vedonnut uusina kirjallisina todisteina M K***on ja FLS & Co. A/S:n välillä 26.5.2020 solmittuun johtajasopimuksen täydennykseen (kirjallinen todiste V2), FLS & Co. A/S:n sisäiseen tiedotteeseen (kirjallinen todiste V3) ja Uudenmaan TE- toimiston selvityspyyntöön 26.5.2020 M K***olle (kirjallinen todiste V4).


Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Keskeinen sovellettava säännös

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (vaaraedellytys), tuomioistuin voi muun ohella sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin. Pykälän 2 momentin nojalla tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa. Pykälän 3 momentin nojalla kiellon tai määräyksen voimaantulo edellyttää, että hakija hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että K***on johtajasopimuksessa on ollut kilpailukieltoa tarkoittava ehto ja että sen noudattamista koskeva pääasia on vireillä välimiesmenettelyssä. Asiassa on siten vaade-edellytyksen täyttymisen osalta kysymys siitä, onko työnantajalla sellainen oikeus vaatia työsopimukseen perustuvan kilpailukiellon noudattamista, että sen turvaamiseksi voidaan myöntää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu turvaamistoimi. Mikäli näin voidaan menetellä, on lisäksi arvioitava, täyttyykö turvaamistoimen vaaraedellytys tässä tapauksessa. Jos vastaus tähänkin on myönteinen, kysymys on vielä turvaamistoimen aiheuttaman haitan kohtuullisuutta koskevasta arvioinnista.

Vaade-edellytyksen täyttyminen

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 179/1990 vp s. 11) on luvun 3 §:n mukaista turvaamistointa kutsuttu yleisluontoiseksi. Perusteluissa (s. 14) on kuvailtu tilanteita, joissa yleisluontoinen turvaamistoimi olisi mahdollista määrätä. Yhtenä esimerkkinä on esitetty tilanne, jossa on riitaa paremmasta oikeudesta tiettyyn valmistusmenetelmään tai muuhun liikesalaisuuteen, ja vastapuoli saattaa paljastaa salaisuuden kolmannelle, tai jossa vastapuoli voi ryhtyä harjoittamaan sellaista liiketoimintaa, josta hän on luvannut pidättäytyä tai jonka harjoittaminen on häneltä kielletty.

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kumotun työsopimuslain (320/1970) 16 §:n 2 momentti mahdollisti, että tuomioistuin julisti kilpailevan työsopimuksen puretuksi ja kielsi työntekijältä kilpailevan toiminnan. Voimassa olevan työsopimuslain esitöissä ei ole perusteltu, miksi mainittua säännöstä ei otettu uuteen lakiin (HE 157/2000 vp).

Korkeimman oikeuden käytännöstä ei ole löydettävissä tapauksia, joissa olisi ollut kysymys turvaamistoimen määräämisestä työsopimuksessa olevan kilpailukieltoehdon suojaksi. Korkein oikeus on kuitenkin katsonut oikeuskäytännössään, että turvaamistoimea ei voitu määrätä tilanteessa, jossa työnantajaa olisi kielletty purkamasta työntekijän työsopimus (KKO 1999:53). Tapauksessa vaade ei ollut Suomen aineellisen oikeuden mukainen.

Ratkaisussa KKO 2000:94 varustamo ei ollut saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi ollut oikeus saada saarto tai tukitoimenpiteet kiellettäviksi, vaikka niiden kieltäminen turvaamistoimenpiteenä oli sinänsä mahdollista. Myös ratkaisuista KKO 2020:50, KKO 2018:61 ja KKO 2016:14 ilmenee, että työtaistelutoimenpiteenä pidettävä menettely voidaan sinänsä kieltää turvaamistoimena oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla.

Viimeksi mainitun ratkaisun KKO 2016:14 mukaan (kohdat 46 ja 53–54) pääasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä tulee olla kysymys saman etuuden turvaamisesta, jota turvaamistoimella on tavoiteltu. Kun turvaamistoimihakemus ei liittynyt sellaiseen pääasiaan, joka voisi johtaa sellaiseen ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun ratkaisuun, jolla tietty toimenpide kiellettäisiin, myöskään vastaavaa turvaamistoimea ei olisi pitänyt määrätä. Tapauksessa kysymys oli voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesta työrauhavelvoitteen rikkomisen johdosta määrättävästä seuraamuksesta, joka oli työtuomioistuimen määräämä hyvityssakko. Kieltotuomio ei perustunut työehtosopimukseen eikä sellaista ollut mahdollista antaa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentin tarkoittamassa menettelyssä.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty eriäviä näkökantoja siitä, voidaanko kilpailukieltolausekkeita tehostaa turvaamistoimella. Turvaamistoimea vastaan esitettyjen näkemysten mukaan näin ei voitaisi menetellä, koska työsopimuslaissa ei ole sellaisia säännöksiä, joiden perusteella tuomioistuin voisi kieltää työntekijän kilpailukieltosopimuksen vastaisen toiminnan (Mauri Saarinen, Työsuhdeasioiden käsikirja, 2013, s. 805). Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että työntekijän velvollisuus panna täytäntöön kilpailukieltosopimuksen luontoissuoritus on ristiriitainen muun muassa sen vuoksi, että sillä pakotetaan työntekijä tekemään suoritus varsinaisen työvelvoitteen ja -suhteen jo päätyttyä (Heikki A. Huhtamäki, Kilpailukielto ja salassapito sopimussuhteissa, 2014, s. 208).

Toisaalta yleistä turvaamistoimea koskevan säännöksen on katsottu tehostavan oikeussuojaa muun ohella tilanteissa, joissa vastapuolella on esimerkiksi kilpailunrajoitussopimukseen perustuen velvollisuus hakijan intressissä pidättäytyä tietynlaisesta elinkeino-, työsuoritus- tai muusta sellaisesta toiminnasta. Säännös merkitsee erityisesti elinkeinoelämän kannalta yleisemminkin tehostuvaa oikeussuojaa sopimusperusteisille luontoissuoritusvelvollisuuksille osapuolten välillä. Sopimusosapuoli, joka haluaisi päästä irti sovitusta luontoissuoritusvelvollisuudestaan ja olisi sen hintana valmis maksamaan rahaa, ei voisikaan yhtä helposti yksipuolisesti ostaa itseään vahingonkorvauksella irti luontoissuorituksesta. Yleisen turvaamistoimen on katsottu avaavan mahdollisuuksia myös työoikeudellisissa suhteissa kuten kilpailukieltokiistoissa. (Erkki Havansi, Uusi turvaamistoimilainsäädäntö selityksineen, 1994, s. 61–63.)

Lisäksi lain sanamuodon sekä oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden on katsottu puoltavan yleisen turvaamistoimisäännöksen laajaa tulkintaa, vaikkakin työoikeudessa on suhtauduttu pidättyvästi henkilösuorituksen toteuttamiseen turvaamistoimilla. Työntekijää ei ole voitu velvoittaa täyttämään työsuoritusvelvoitettaan eikä työnantajaa ottamaan laittomasti irtisanottua työntekijää takaisin töihin. Kilpailukieltosopimuksen toteuttaminen eroaa keskeisellä tavalla työsuorituksen toteuttamisesta siinä, että kyseessä on kieltotuomio. Henkilön on pidättäydyttävä tietystä toiminnasta sen sijaan, että hänet velvoitettaisiin aktiiviseen työsuoritukseen. Vaikka pidättäytymisellä voi olla henkilön toimeentuloon merkittävä vaikutus, kyseessä on kuitenkin tietyn kiellon noudattaminen.
Bruunin mukaan Suomessa on menetelty oikein, kun alioikeudet lain asettamien edellytysten täyttyessä ovat asettaneet väliaikaisen kieltotuomion kilpailukiellon tehostamiseksi. Mikään ei estä asettamasta uhkasakkoa turvaamistoimen tehostamiseksi. (Niklas Bruun, Defensor Legis 5/2003, s. 784–785.)

On myös esitetty, että sopimusoikeudessa velvoitteiden tehostaminen luontoissuorituspakolla on lähtökohta, josta on voitu poiketa yleensä vain lakiin, velvoitteen toissijaisuuteen tai henkilökohtaisuuteen taikka suorituksen mahdottomuuteen perustuen. Luontoissuoritus on velkojalle usein käytännössä tärkeä, eikä sen substituuttina tuomittava vahingonkorvaus ole velkojan kannalta läheskään aina luontoissuorituksen arvoinen. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n säännöksellä on tärkeä merkitys nimenomaan luontoissuoritukseen painostavana turvaamiskeinona. Luontoissuorituspakko kuuluu oikeusjärjestelmässämme velvoitteiden yleisiin tehosteisiin. (Mika Savola, Defensor Legis 3/2001, s. 451–452 viitteineen.)

Vielä on todettu, että sopimusoikeudessa pääosa sopimusrikkomuksista ilmenee niin, ettei suoritusvelvollinen toimi sopimuksen edellyttämällä tavalla velkojan hyväksi. Sopimusrikkomuksesta on myös kysymys tilanteissa, joissa velvoitteena on ollut pidättäytyä jostakin sopimuksen kieltävästä toimenpiteestä ja tämän negatiivisen velvoitteen sitoma osapuoli on kuitenkin ryhtynyt kiellettyyn toimeen. Tyypillisesti on kysymys velvoitteista, jotka rajoittavat sopimusosapuolen oikeutta kilpailevaan toimintaan, perustavat salassapitovelvollisuuden tai rajoittavat haltuun saadun tiedon käyttöä. Sopimussakon maksaminen ei sellaisenaan poista negatiivisen velvoitteen sitovuutta, joten osapuoli voi yleensä vaatia sekä sopimussakkoa että velvoitteen vastaista noudattamista. (Mika Hemmo, Sopimusoikeus II, 2011, s. 145–147 alaviitteineen.)

Ruotsin korkein oikeus on oikeuskäytännössään katsonut, että turvaamistoimi voitiin määrätä kilpailukiellon noudattamisen suojaksi (NJA 1991 s. 200). Turvaamistoimi kilpailukiellon noudattamiseksi on myös hyväksytty kolmanteen osapuoleen nähden, kun sen katsottiin kuuluvan samaan konserniin (NJA 1993 s. 188).

Hovioikeus katsoo, että kilpailukieltosopimukseen sisältyvä kielto työskennellä kilpailevan työnantajan palveluksessa ehdon voimassaoloaikana on sinänsä sellainen negatiivinen sopimusvelvoite, jonka noudattamista voidaan tehostaa kieltotuomiolla. Kysymys on työsopimuslain sallimasta rajatun määräajan voimassa olevasta sopimusehdosta, jonka ei ole katsottava rajoittavan suhteettomasti työntekijän henkilökohtaista vapautta. Sillä, ettei tässä puheena olevan kaltaisen kieltotuomion mahdollisuudesta ole säädetty työsopimuslaissa, ei ole ratkaisevaa merkitystä ottaen huomioon, että kysymys on työsuhteen jälkeenkin voimassa olevasta sopimusvelvoitteesta. Sopimuksen velvoittavuutta ja sopimusrikkomuksia koskevat kysymykset tulevat ratkaistaviksi pääasian yhteydessä. Näin ollen hovioikeus katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n perusteella voidaan hakea turvaamistoimea, jolla kilpailukieltoa koskevan velvoitteen rikkominen voidaan kieltää väliaikaisesti.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen myöntämistä koskevissa ratkaisuissaan (KKO 1998:143, KKO 2000:94, KKO 2003:118, KKO 2005:117, KKO 2018:61 ja KKO 2019:34) korkein oikeus on katsonut, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa. Näin siitäkin huolimatta, että molempien turvaamistoimiasioiden käsittely on summaarista ja oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 ja 3 §:ien säännösten näyttökynnystä koskeva sanamuoto on sama. Turvaamistoimiasian käsittelyn summaarisuus edellyttää, että vaade-edellytyksen täyttymistä harkittaessa ei kuulu tutkia onko hakijalla oikeutta, vaan ainoastaan se, onko hakija saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi sellainen oikeus, joka voitaisiin vahvistaa (KKO 2003:118).

Tässä tapauksessa turvaamistoimen myöntäminen tarkoittaisi sitä, että M saisi oikeudenkäynnin ajan nauttia sitä oikeutta, jota se on vaatinut pääasiassa. Ottaen huomioon saatu selvitys K***on asemasta ja tehtävistä Mssa sekä niistä tehtävistä, joihin K***o on uuden työsopimuksensa myötä siirtymässä, hovioikeus katsoo Mn saattaneen oikeutensa näissä oloissa vaade-edellytykseltä vaadittavalla tavalla todennäköiseksi.

Näillä ja muutoin käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, että vaade-edellytys täyttyy käsillä olevassa asiassa.

Vaaraedellytyksen täyttyminen

Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 1994:132 ja KKO 1994:133 katsonut, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:n nojalla määrättävän takavarikon edellytyksenä olevan hukkaamisvaaran osalta riittää, ettei vaara ole varsin epätodennäköinen. Ottaen huomioon, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa vaaraedellytyksen näyttökynnyksen osalta on käytetty samaa ilmaisua kuin luvun 1 §:ssä, mainituissa ratkaisuissa hukkaamisvaaran osalta lausutun on voitu katsoa soveltuvan myös vaaraedellytykseen kysymyksessä olevan 7 luvun 3 §:n mukaisen yleisluontoisen turvaamistoimen osalta (KKO 2003:118).

K***o on ensin ilmoittanut Mlle siirtyvänsä toisen yrityksen palvelukseen 2.7.2020. K***o on turvaamistoimiasiaa koskevan valituksensa ollessa vireillä hovioikeudessa ilmoittanut Mlle siirtyvänsä uuden työnantajan palvelukseen vasta kilpailukiellon päättymisen jälkeen tammikuussa 2021. Kilpailukiellon noudattamisessa on käytännössä kysymys siitä, pidättäytyykö K***o tietystä toiminnasta vai ei. Hovioikeus katsoo, että pelkästään K***on ilmoitus ei poissulje sitä mahdollisuutta, että hän toimisi vastoin kilpailukieltosopimusta. Tämän vaaran toteaminen ei tarkoita, että K***o olisi tosiasiassa aikeissa tehdä niin. Vaaraa ei kuitenkaan ole pidettävä korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä tarkoitetulla tavalla varsin epätodennäköisenä ottaen huomioon K***on toiminta asiassa kokonaisuutena. K***o on allekirjoittanut uuden työsopimuksen jo ennen irtisanomisajan päättymistä kilpailukieltosopimuksesta huolimatta, eikä tätä asiaa muuta toiseksi se, että käräjäoikeuden antaman turvaamistoimipäätöksen jälkeen työsopimukseen sisältyvää työsuhteen alkamisajankohtaa on muutettu.

Edellä mainituilla perusteluilla hovioikeus katsoo, että vaaraedellytys täyttyy käsillä olevassa asiassa.

Kohtuusharkinta

Turvaamistoimisääntelyn esitöissä (HE 179/1990 vp s. 15) on todettu, että useimmiten yleisluontoinen turvaamistoimi merkitsee sitä, että hakijalle annetaan väliaikaisesti jokin korvaava muu etuus, kuin mitä hänen varsinainen oikeutensa sisältää. Kuitenkin turvaamistoimi voi myös tarkoittaa, että hakijalle annetaan jo etukäteen, ennen oikeudenkäyntiä ja tuomiota, oikeus ainakin jossakin laajuudessa nauttia kyseistä hänelle todennäköisesti kuuluvaa oikeutta. Arvioitaessa aiheutuuko kiellon tai määräyksen antamisesta vastapuolelle kohtuutonta haittaa turvattavaan etuuteen nähden, on huomiota kiinnitettävä siihen, ettei väliaikaista määräystä asianosaisten oikeussuhteesta ennen oikeudenkäyntiä tai vastaavanlaista päätöstä anneta muulloin, kun siihen on olemassa painavia syitä. Tällöin on vertailtava keskenään hakijalle muutoin aiheutuvaa vahinkoa, hänelle toimesta aiheutuvaa hyötyä ja vastapuolelle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Oikeuskirjallisuudessa esitetysti oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentti edellyttää kohtuusperusteista vertailevaa haittaseuraamusharkintaa nimenomaan vastapuolen kannalta. Harkinnassa on otettava ensiksikin huomioon vastapuolen yksilölliset olosuhteet ja kantokyky ajatellen erityisesti mahdollisesta turvaamistoimesta aiheutuvan haitan laatua, laajuutta ja kestoa. Toiseksi on arvioitava, voiko asetettava hakijavakuus riittävästi kompensoida vastapuolelle ne vahingot, jotka sittemmin ehkä aiheettomaksi osoittautuva turvaamistoimi saattaisi ehtiä aiheuttaa. Erityisesti olisi otettava huomioon, olisiko haitta tai menetys peruuttamatonta laatua tai aiheuttaisiko turvaamistoimi sellaisen muutoksen vallitseviin oloihin, että muutoksenhaku menettäisi olennaisilta osin merkityksensä. Viimeiseksi mainittuja seikkoja verrattaisiin suhteessa hakijan vastaaviin olosuhteisiin ja ominaisuuksiin sekä turvattavan oikeuden tai vaateen tai etuuden laatuun ja sen arvoon tai merkitykseen hakijalle. (Havansi 1994, s. 79–81.)

Tässä tapauksessa K***olle aiheutuva mahdollinen haitta on taloudellinen, kun työskentelyn aloittaminen uuden työnantajan palveluksessa siirtyy enintään puoli vuotta alun perin sovittua myöhemmäksi. K***o on hovioikeuskäsittelyn aikana ilmoittanut olevansa siirtymässä uuden työnantajan palvelukseen vasta tammikuussa 2021. Näin ollen turvaamistoimi ei aiheuta K***olle epävarmuutta tulevaisuudesta tai työllistymisestä. Mahdollinen haitta ei siten ole peruuttamatonta. Lisäksi M on asettanut 250.000 euron hakijavakuuden, jonka määrän K***o on hyväksynyt. Mainitun vakuuden on katsottava korvaavan riittävästi sen vahingon, jonka mahdollisesti aiheettomaksi osoittautuva turvaamistoimi voisi K***olle aiheuttaa.

Tässä tapauksessa turvaamistoimen myöntäminen tosiasiallisesti johtaisi siihen, että M saisi heti nauttia täysimääräisesti pääasiassa vaatimastaan oikeudesta. Turvaamistoimen epääminen puolestaan tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että kilpailukieltosopimuksen tavoitteet jäisivät toteutumatta ja Mlle aiheutuisi sellaista liiketoiminta- ja kilpailuhaittaa, minkä välttämiseksi kilpailukiellosta on sovittu. Mlle aiheutuva haitta olisi sillä tavalla peruuttamatonta, että pääasian ratkaisu menettäisi Mn kannalta olennaisella tavalla merkityksensä. Mahdollinen kilpailukiellon rikkomisesta tuomittava sopimussakko ei käytännössä olisi Mlle K***on työskentelystä pidättäytymisen veroinen suoritus. Mainittujen vaihtoehtojen välillä ei myöskään ole väliajaksi löydettävissä kompromissijärjestelyä.

Verrattaessa yhtäältä K***olle aiheutuvaa taloudellista haittaa ja asetetun vakuuden suuruutta sekä toisaalta turvattavan oikeuden merkitystä Mlle, turvaamistoimen määräämisestä ei voida katsoa aiheutuvan K***olle kohtuutonta haittaa. Näin ollen käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ole aihetta muuttaa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.

Turvaamistoimisääntelyn esitöissä (HE 179/1990 vp s. 20) on todettu, että kun turvaamistoimi liittyy pääasiaan, on pääasian ratkaisun yhteydessä parhaat mahdollisuudet arvioida myös turvaamistoimen tarpeellisuus ja turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneiden kulujen korvaaminen. Kulujen korvaamisesta ei siten päätetä turvaamistointa koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu säännöksen tarkoittavan sitä, että kun pääasia ratkaistaan välimiesmenettelyssä, välitystuomio sisältää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaisen kuluratkaisun (Havansi 1994, s. 183–184).

Pääasiariita on vireillä välimiesmenettelyssä. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaisesti siinä yhteydessä on ratkaistava myös asianosaisille käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa aiheutuneiden turvaamistoimiasian oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee näin ollen jättää tässä oikeudenkäynnissä tutkimatta.


Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.

K***on vaatimus hänen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta jätetään tutkimatta.




Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 31.8.2020.

Helsingin hovioikeuden puolesta:


Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos P S***k
hovioikeudenneuvos J M*** (puheenjohtaja)
asessori L K***

Esittelijä: hovioikeuden esittelijä S N***Ä

Ratkaisu on yksimielinen.




HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
1. osasto Porkkalankatu 13 00180 Helsinki

PÄÄTÖS 15030
Turvaamistoimi
T 20/2330
27.3.2020

Puheenjohtaja käräjätuomari E L***i

Hakija
M Oyj
Vastaaja
K***o, M

Asia Turvaamistoimi
Vireille 17.1.2020

SELOSTUS ASIASTA
Hakemus

M K***o (K***o) on 5.10.2017 allekirjoitettuun Johtajasopimukseen perustuen toiminut M Oyj:n (M) Mxx-liiketoiminta-alueen johtajana tehtävänimikkeellä "President, Mx Services Business area". K***o on toiminut myös Mn hallituksen nimittämänä johtoryhmän jäsenenä. Tehtävässään K***o on saanut tietoonsa Mn kannalta hyvin sensitiivistä tietoa. K***o oli lisäksi vastannut Mn Minerals-segmentin ja O Oyj:n (O) yhdistymisen pohjalta syntyvän M Oin muodostamisesta sekä yhtiöiden integraation suunnittelun johtamisesta. Tämän vuoksi K***o tuntee erittäin hyvin sekä Mn että Oin kilpailuedut ja M Oin tulevaisuudensuunnitelmat.

K***o on 1.1.2020 irtisanoutunut tehtävästään.

K***on johtajasopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta, joten se on voimassa 1.7.2020 saakka. K***on irtisanouduttua M oli vapauttanut hänet työntekovelvollisuudesta, mutta edellyttänyt K***on olevan käytettävissä irtisanomisajan, miltä ajalta myös palkanmaksu on jatkunut. Johtajasopimuksen voimassa ollessa K***olla on työsopimuslain 3 luvun 3 §:n ja Johtajasopimuksen kohtaan 9 perustuva velvollisuus olla harjoittamatta ja valmistelematta Mn kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi K***o on Johtajasopimuksen kohdassa 9 sitoutunut kilpailukieltovelvollisuuteen, joka on voimassa 6 kuukautta Johtajasopimuksen päättymisestä. Kilpailukielto on siten voimassa 1.1.2021 saakka ja K***o oikeutettu siirtymään Mn kilpailijan palvelukseen aikaisintaan 2.1.2021.

M oli kirjeellään K***olle 2.1.2020 muistuttanut tätä kilpailukieltovelvollisuudesta ja edellyttänyt kiellon noudattamista. K***o oli kirjeen saatuaan ilmoittanut siirtyvänsä heinäkuussa 2020 tanskalaisen FLS A/S (FLS) nimisen yrityksen palvelukseen. K***on uusi työnantaja on Mn ja tulevan M Oin kilpailija. FLS oli 13.1.2020 julkaisemassaan tiedotteessa kertonut K***on siirtyvän johtotehtäviin nimikkeellä "President, Mining lndustry". Lisäksi K***osta tulee FLS:n johtoryhmän jäsen.
K***o on tahallaan ja tekemästään Johtajasopimuksesta piittaamatta rikkonut kilpailukieltovelvoitettaan. Kilpailukiellon noudattaminen on Mlle ehdottoman tärkeätä ja kriittistä.

Vaatimukset

Käräjäoikeuden on kiellettävä K***oa 500.000 euron sakon uhalla ennen 2.1.2021 aloittamasta ja/tai jatkamasta suoraan tai epäsuorasti työskentelemästä ja/tai tarjoamasta palveluja FLS:lle, sen kanssa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle tai muulle Mn kanssa kilpailevalle taholle.

M on lisäksi vaatinut, että turvaamistoimihakemus osittain sekä kirjalliset todisteet Executive Agreement by and between M Oyj and M K***o, K***on irtisanomisilmoitus, M Oyj:n kirje K***olle 2.1.2020, varatuomari P K***sen kirje M Oyj:lle 13.1.2020 sekä H J***sen kirjallinen todistajankertomus 16.1.2020 määrätään pidettäväksi salassa 25 vuotta.

Perusteet

Mlla on työsopimuslain 3 luvun 3 §:n ja Johtajasopimuksen kohdan 9 perusteella oikeus kieltää K***oa ryhtymästä harjoittamaan tai valmistelemaan Mn kanssa kilpailevaa toimintaa ja siirtymästä FLS:n palvelukseen ennen 2.1.2021. Kieltoa koskeva oikeus voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Vaade-edellytys asiassa on täyttynyt.

K***on toiminnasta on pääteltävissä, että hän ei aio noudattaa kilpailukieltovelvoitettaan.
K***on menettely heikentää Mn oikeuden toteutumista ja olennaisesti heikentää sen arvoa tai merkitystä. Vaara edellytys on asiassa täyttynyt.

K***on menettelyn mahdollisesti aiheuttamia oikeudenmenetyksiä ja vahinkoja on mahdotonta täysimääräisesti hyvittää eikä K***o yksityishenkilönä siihen kykenisikään.
Vain kilpailukiellon noudattaminen voi turvata Mn oikeuden asiassa, kun taas kielto ei estä K***oa työskentelemästä muualla kuin Mn kilpailijan palveluksessa. Kilpailukiellon noudattaminen siirtää vain K***on työskentelyn aloittamisen FLS:n palveluksessa 2.1.2021 saakka. Turvaamistoimen myöntämisestä ei siten aiheudu K***olle kohtuutonta haittaa.

Uhkasakon määrän on oltava merkittävä, jotta se olisi tarkoituksenmukainen .

Salaisiksi määrättäväksi pyydetyt asiakirjat sisältävät tietoja liike- ja ammattisalaisuuksista, joista tiedon antaminen aiheuttaisi Mlle vahinkoa.

VÄLIAIKAINEN TURVAAMISTOIMI

Käräjäoikeus on 20.1.2020 antanut asiassa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen.

VASTAUS

Mn ja Oin integraatiosuunnitelmien yhteydessä oli tullut selväksi, että uuden yhdistetyn yhtiön johtotehtäviä arvioidaan uudelleen ja kunkin johtajan on haettava uusia tehtäviä, mutta sitoumusta yksittäisen johtajan nimittämisestä ei anneta. Tämä oli johtanut K***on irtisanoutumiseen.

Johtajasopimuksen kohdan 9 mukaisesti ainoa seuraamus K***olle kilpailukiellon rikkomisesta on kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän suorittaminen Mlle. K***oa ei voida pääasiassa annettavalla tuomiolla velvoittaa noudattamaan turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua kieltoa.

Mikäli turvaamistoimihakemus hyväksytään, M saa oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota se pääasiaa koskevalla kanteella vaatii tai aikoo vaatia.

Vaatimukset
Perusteet

Hakemus on hylättävä.

Ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla ei voida vahvistaa hakemuksessa tarkoitettua kilpailukieltoa koskevaa oikeutta. Vaade-edellytys asiassa ei täyty.

PÄÄASIAN VIREILLE SAATTAMINEN

M on 2.3.2020 saattanut vireille välimiesmenettelyn, jossa se vaatii kieltämään K***a ennen 2.1.2021 aloittamasta ja/tai jatkamasta suoraan tai epäsuorasti työskentelemästä ja/tai tarjoamasta palveluja FLS:lle, sen kanssa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle tai muulle Mn kanssa kilpailevalle taholle.

RATKAISU

Perustelut
Sovellettava säännös

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotain, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollain muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä, tuomioistuin voi sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotain tai ryhtymästä johonkin.

Päättäessään kiellon antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Vaade-edellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan hakijan tulee näyttää, että hänellä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Saatavaa turvaavan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitetun takavarikon osalta oikeuskäytännössä on katsottu saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Yleisluontoisen, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n tarkoittaman turvaamistoimen myöntämisen sen sijaan on katsottu merkitsevän sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii. Tällöin turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa. Lähtökohtana on ollut, että hakijalle tulee antaa ainakin toistaiseksi vähemmän kuin mihin päävaade oikeuttaa.

K***o on 5.10.2017 allekirjoittamallaan Johtajasopimuksella sitoutunut pidättäytymään Mn kanssa kilpailevan toiminnan harjoittamisesta työsuhteen päättymistä seuraavien kuuden kuukauden ajan eli 2.7.-2.1.2021. K***olla on ollut asemastaan ja tehtävistään johtuen merkittävästi sellaista Mn yrityssalaisuuksiksi luettavaa tietotaitoa, jota Mn kilpailijoilla ei ollut ja josta kilpailijat voisivat saada huomattavaa liiketoiminnallista hyötyä ja kilpailuetua Mn kustannuksella. Mlla on sen vuoksi katsottava olleen perusteltu ja painava syy rajoittaa K***on työllistymistä kilpailevien yritysten palvelukseen kilpailukieltossopimuksen voimassaoloaikana.

M on saattanut todennäköiseksi, että sillä on K***oa kohtaan turvaamistoimihakemuksessa esitetty oikeus. Kilpailukieltosopimukseen perustuva oikeus vaatia kilpailukieltolausekkeen noudattamista ja oikeus kieltää rikkomasta sitä on sellainen oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. M on 2.3.2020 saattanut pääasiaa koskevan asian vireille välimiesmenettelyssä. Vaade-edellytys on asiassa täyttynyt.

Vaaraedellytys
M oli K***on irtisanouduttua edellyttänyt tämän noudattavan johtajasopimukseen sisältynyttä kilpailukieltoa. K***o on tämän jälkeen ilmoittanut siirtyvänsä Mn kilpailijan palvelukseen heinäkuussa 2020. FLS on 13.1.2020 vahvistanut tiedon julkaisemallaan tiedotteella. Menettelyllään K***o on ryhtynyt Johtajasopimuksen vastaiseen toimintaan tavalla, josta saattaa aiheutua Mlle vakava oikeudenmenetyksen ja vahingon vaara. Vaaraa ei kerrotuissa olosuhteissa voi pitää varsin epätodennäköisenä, vaan K***on menettely heikentää Mn oikeuden toteutumista ja olennaisesti heikentää sen arvoa tai merkitystä. Vaaraedellytys asiassa on täyttynyt.

lntressivertailu
Mikäli turvaamistointa ei myönnetä, M jää vaille sitä oikeutta ja suojaa, josta se on K***on kanssa Johtajasopimuksessa sopinut. Kilpailukiellon turvaavan turvaamistoimen määrääminen taas ainoastaan siirtää K***on työsuhteen alkamista FLS:llä tai muulla Mn kilpailijalla kuusi kuukautta eteenpäin. Turvattaviin etuuksiin nähden turvaamistoimen määräämisestä ei voi katsoa aiheutuvan K***olle kohtuutonta haittaa.

Edellä kerrotun perusteella turvaamistoimi on määrättävä.

Asiakirjojen julkisuus

Mn salaisiksi määrättäväksi pyytämät asiakirjat sisältävät tietoa liike­ ja yrityssalaisuuksista, joiden julkiseksi tuleminen saattaisi aiheuttaa vahinkoa yritykselle. Asiakirjat on sen vuoksi määrättävä salaisiksi määräajaksi.


Päätöslauselma

Käräjäoikeus kieltää M K***oa 500.000 euron sakon uhalla

ennen 2.1.2021 aloittamasta ja/ tai jatkamasta suoraan tai epäsuorasti työskentelemästä ja / tai tarjoamasta palveluja FLS A/S-nimiselle yritykselle, sen kanssa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle tai muulle Mn kanssa kilpailevalle taholle.

Turvaamistoimihakemus siihen merkityin osin sekä kirjalliset todisteet Executive Agreement by and between M Oyj and M K***o, K***on irtisanomisilmoitus, Mn kirje K***olle 2.1.2020, varatuomari P K***sen kirje M Oyj:lle 13.1.2020 sekä H J***sen kirjallinen todistajankertomus 16.1.2020 määrätään pidettäväksi salassa 25 vuotta 17.1.2045 saakka.


Vakuus

Mn on ennen määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle asianmukainen vakuus.

K***on mahdollisuudesta asettaa vastavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvussa.


Pääasian vireille saattaminen

M on 2.3.2020 saattanut pääasian vireille välimiesmenettelyssä.

Määräykset väliaikaisesta turvaamistoimesta

Käräjäoikeuden 20.1.2020 antama väliaikainen turvaamistoimipäätös ja sen mukaan täytäntöönpantu turvaamistoimi on voimassa 17.4.2020 saakka. Tässä määräajassa Mn on annettava tämä päätös asianomaiselle ulosottomiehelle jos turvaamistoimen halutaan olevan keskeytyksettä voimassa siihen asti, kunnes ulosottomies on toimeenpannut tämän lopullisen päätöksen.


Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 7 luku 3 §
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 10 § Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14 § 1 momentti 20-kohta

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava käräjäoikeudelle viimeistään perjantaina 3.4.2020.

Tyytymättömyyden ilmoitus

M K***o on määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä koko päätökseen.

Määräaika valitukselle 27.4.2020
Määräaika vastavalitukselle 11.5.2020 Valitusosoitus liitteenä.

Käräjätuomari E L***i