KKO:1991:176

Vahingonkorvaus - Työnantajan korvausvastuu - Korvauksen sovittelu
Diaarinumero: S91/602
Esittelypäivä: 3.10.1991
Antopäivä: 3.12.1991
Taltio: 3720
Katon korjaustyötä suorittaneen kommandiittiyhtiön palveluksessa ollut työntekijä oli avotulta käyttäen kiinnittänyt katolle uutta huopakatetta, jolloin syttynyt tulipalo oli vaurioittanut työn tilaajan rakennuksia. Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies velvoitettiin maksamaan tilaajalle vahingonkorvausta.

Kommandiittiyhtiöllä oli vastuuvakuutus, johon oli tilauksesta neuvoteltaessa kiinnitetty huomiota. Vahingonkorvausta ei soviteltu.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 3.12.1991
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Savonlinnan raastuvanoikeudessa
B Osakeyhtiö on Kattopojat Ky:tä ja sen vastuunalaista yhtiömiestä A:ta vastaan ajamassaan kanteessa ja sitä kehitellessään lausunut, että kommandiittiyhtiö oli osakeyhtiön 2.6.1988 tekemän tilauksen perusteella 6.6.1988 sitoutunut suorittamaan osakeyhtiön Savonlinnan konepajan kahden rakennuksen katon korjaustyön. Kommandiittiyhtiön työntekijä X oli 7.7.1988 ollut korjaamassa konepajan ammattikoulurakennuksen kattoa. Hän oli tuolloin bitumilla varustetun katteen kiinnittämiseksi kattoon kuumentanut kaasuliekillä katolla olleen sadevesikaivon metallireunusta tai sen vieressä ollutta, koulurakennukseen kiinni rakennetun materiaalinkäsittelyosaston konttorirakennuksen peltikattoa. Liian voimakkaan kuumentamisen seurauksena katon alla ollut tulenarka aine oli syttynyt tuleen. Seuranneessa tulipalossa konttorirakennus kokonaan ja koulurakennus osaksi olivat tuhoutuneet. Osakeyhtiölle oli tulipalon johdosta aiheutunut 3.722.365 markan omaisuusvahinko ja 1.213.456 markan keskeytysvahinko. Vakuutusyhtiöt olivat suorittaneet osakeyhtiölle korvaukseksi omaisuusvahingosta 3.222.365 ja keskeytysvahingosta 713.465 markkaa. Osakeyhtiön vastattavaksi vahingoksi oli näin ollen jäänyt vahinkovakuutuksen ja keskeytysvakuutuksen yhteistä omavastuuosuutta vastaavat 1.000.000 markkaa. Koska tulipalo oli johtunut joko X:n laiminlyönnistä noudattaa riittävää varovaisuutta tai hänen käyttämästään virheellisestä työtavasta, X oli tuottamuksellaan aiheuttanut osakeyhtiölle 1.000.000 markan suuruisen vahingon. Kommandiittiyhtiö X:n työnantajana oli vahingonkorvauslain 3 luvun nojalla vastuussa X:n työssään osakeyhtiölle aiheuttamasta vahingosta. Osakeyhtiö oli 4.1.1989 kirjeessä esittänyt kommandiittiyhtiölle kysymyksessä olevan vahingonkorvausvaatimuksen ja korvauksen määrää sekä perustetta koskevan selvityksen.

Sen vuoksi osakeyhtiö on vaatinut, että kommandiittiyhtiö ja A velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti suorittamaan sille vahingonkorvausta 1.000.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 4.2.1989 alkaen ja korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Vastine
Kommandiittiyhtiö ja A ovat kanteen johdosta lausuneet, että syytä tulipaloon ei ollut voitu selvittää. X oli noudattanut katon korjaustyössä yleisesti hyväksyttyjä työmenetelmiä ja työn edellyttämää normaalia huolellisuutta ja varovaisuutta. Rakennusten syttyminen tuleen ei siten ollut johtunut X:n virheestä tai laiminlyönnistä, vaan se oli johtunut tapaturmasta. Kommandiittiyhtiö ja A ovat sen vuoksi vaatineet kanteen hylkäämistä. Kommandiittiyhtiö ja A ovat toissijaisesti vaatineet, että vahingonkorvausta soviteltaisiin huomioon ottaen erityisesti se, että osakeyhtiön vakuutuksessa oli ollut poikkeuksellisen suuri omavastuu, mihin kommandiittiyhtiö ei ollut voinut varautua. Kommandiittiyhtiö ja A ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

X:lle on varattu tilaisuus tulla kanteen johdosta kuulluksi.

Raastuvanoikeuden päätös 31.10.1989
Kommandiittiyhtiö oli osakeyhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella 7.7.1988 korjannut osakeyhtiön Savonlinnan konepajan ammattikoulun kattoa. Koulun viereinen, kouluun kiinni rakennetun materiaalinkäsittelyosaston konttorirakennus oli koulun kattoa ja asennettua kumimattoa kaasuliekillä lämmitettäessä syttynyt tuleen. Konttorirakennus oli tuhoutunut tulipalossa lähes kokonaan ja koulu osittain.

Tulipalosta oli aiheutunut osakeyhtiölle 3.722.365 markan omaisuusvahinko ja 1.213.456 markan keskeytysvahinko. Vakuutusyhtiöiden osakeyhtiön ottaman vakuutuksen perusteella suorittamien korvausten jälkeen osakeyhtiön vahingoksi oli jäänyt vahinkokohtainen 1.000.000 markan omavastuuosuus.

Osakeyhtiö ei ollut näyttänyt, että kommandiittiyhtiön työntekijä olisi työssä virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut vahingon.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen ja velvoittanut osakeyhtiön suorittamaan kommandiittiyhtiölle ja A:lle korvauksena niiden yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 9.000 markkaa 16 prosentin korkoineen päätöspäivästä lukien.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 5.3.1991
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi osakeyhtiö oli saattanut jutun, on perusteluissaan lausunut, että kommandiittiyhtiön palveluksessa työntekijänä ollut X oli, suorittaessaan yhtiöiden välisen sopimuksen perusteella konepajan ammattikoulun katon korjaustyötä, lämmittänyt kaasuliekillä katon reuna-alueella sijainneen sadevesikaivon ympäristöä. X:n lämmitettyä jonkin aikaa kaivon ympäristöä ammattikoulurakennukseen kiinni rakennetun konttorirakennuksen peltikaton saumoista oli alkanut nousta savua. X:n avattua konttorirakennuksen katolla olleen luukun ammattikoulun katon lämmityksen seurauksena konttorirakennuksen ullakkotiloihin päässyt tuli oli levinnyt räjähdysmäisesti. Seuranneessa tulipalossa konttorirakennus irtaimistoineen oli tuhoutunut lähes kokonaan ja koulurakennus vaurioitunut. Osakeyhtiölle oli tulipalon johdosta aiheutunut kommandiittiyhtiön ja X:n myöntämän mukaisesti 1.000.000 markan vahinko. Kommandiittiyhtiö ja A eivät olleet näyttäneet katon korjaustyössä noudatetun työn laadun ja olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Kommandiittiyhtiö ja A sen vastuunalaisena yhtiömiehenä olivat sen vuoksi velvollisia korvaamaan osakeyhtiölle tulipalon johdosta aiheutuneen vahingon.

Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella kommandiittiyhtiön ja A:n osakeyhtiölle maksettavaa vahingonkorvausta olisi ollut soviteltava.

Osakeyhtiö oli 4.1.1989 kirjeellä esittänyt kommandiittiyhtiölle vahingonkorvausvaatimuksensa ja sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota siltä kohtuudella oli voitu vaatia. Osakeyhtiöllä oli näin ollen korkolain 7 §:n nojalla oikeus saada vahingonkorvaukselle 16 prosentin korko 4.2.1989 alkaen.

Näillä perusteilla raastuvanoikeuden päätös on kumottu. B Osakeyhtiö on vapautettu suorittamasta oikeudenkäyntikulujen korvausta Kattopojat Ky:lle ja A:lle. Kommandiittiyhtiö ja A on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 1.000.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 4.2.1989 alkaen ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista raastuvanoikeudessa 10.000 ja hovioikeudessa 900 markkaa eli yhteensä 10.900 markkaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 25.7.1991. Kommandiittiyhtiö ja A ovat valituksessaan vaatineet hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa. Osakeyhtiön kanne oli perustunut vahingonkorvauslakiin, minkä vuoksi todistustaakka asiassa oli osakeyhtiöllä eikä kommandiittiyhtiöllä ja A:lla.

Osakeyhtiö on antanut siltä pyydetyn vastauksen muutoksenhakemukseen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 3.12.1991
Perustelut
Kanteessa tarkoitettu tulipalo on syttynyt korjaustoimintaa harjoittaneen Kattopojat Ky:n suorittaessa B Osakeyhtiön ammattikoulurakennuksen katon korjaustyötä. Kommandiittiyhtiön palveluksessa ollut kokenut työntekijä X on käyttänyt avotulta bitumilla varustetun uuden huopakatteen kiinnittämisessä. Tuossa toiminnassa vaadittava huolellisuus on edellyttänyt avotulta käytettävän siten, ettei tuli pääse irti. Jutussa ei ole ilmennyt, että korjattavana olleissa tai palaneissa rakennuksissa olisi ollut sellaisia rakenteita tai heikkouksia, joista tuli on tavallista herkemmin voinut päästä irti. Näillä perusteilla kommandiittiyhtiö ja A sen vastuunalaisena yhtiömiehenä ovat velvollisia suorittamaan osakeyhtiölle vahingonkorvausta.

Kommandiittiyhtiöllä on ollut korjaustoimintaa varten vastuuvakuutus. Vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu esinevahinko, josta kommandiittiyhtiö on korvausvastuussa. Kattotyöstä neuvoteltaessa kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön edustajat ovat nimenomaisesti kiinnittäneet huomiota kommandiittiyhtiön vastuuvakuutuksen olemassaoloon. Kommandiittiyhtiön ja A:n suoritettavaa vahingonkorvausta ei siten ole soviteltava sillä perusteella, että korvausvelvollisuus olisi kommandiittiyhtiölle ja A:lle ilmeisen kohtuuton. Vahingonkorvauksen sovitteluun ei ole muutakaan perustetta.

Näillä ja vahingonkorvaukselle tuomittavan koron osalta hovioikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Kattopojat Ky ja A velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan B Osakeyhtiön vastauskulut täällä 1.100 markalla.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen ja oikeusneuvokset Portin, Riihelä, Taipale sekä ylimääräinen oikeusneuvos Heikonen